Uralilainen kielikunta

Suomi ja sen sukukielet

Seuraa suomen kielikuntaa Pohjois-Euraasian halki. Kartat, puhujamäärät, sanavertailut ja kielioppiesimerkit näyttävät sekä yhteisen historian että jokaisen kielen oman elämän.

Kielellinen kartasto

Uralilaiset kielet kartalla

Kielikunta ulottuu Keski-Euroopasta ja Itämeren ympäristöstä Sápmin, Volgan–Kaman alueen ja Länsi-Siperian kautta Taimyrin niemimaalle.

Kartta uralilaisten kielten perinteisistä puhuma-alueista Pohjois-Euraasiassa
Laaja kartta näyttää perinteisiä puhuma-alueita, ei jokaisen nykyisen puhujan sijaintia. Avaa kuva suurempana.Kartta: Nug / Chumwa, Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0.

Elävät kielet

Kuinka moni puhuu niitä nykyisin?

suomi Suomessa4,72 milj.2025
viro Virossa890,1042026
unkari maailmassanoin 13 milj.arvio
Itämerensuomalaiset kieletSuomi ja viro ovat kansalliskieliä; useilla niiden lähimmillä sukukielillä on vain pieniä tai elpyviä puhujayhteisöjä.avaa
KieliPuhujiaKeskeinen alueLuvun perusta
suomi4 719 802Suomi; lisäksi Ruotsi ja diasporayhteisötrekisteröity äidinkieli Suomessa, 2025
viro890 104Viro; lisäksi Suomi ja diasporayhteisötrekisteröity äidinkieli Virossa, 2026
eteläviro (mukaan lukien võro ja seto)noin 50 000Etelä-Viro ja lähialueettutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko
meänkielinoin 30 000Tornionlaakso, Ruotsitutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko
karjalanoin 30 000Venäjä ja Suomitutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko
livvi / Aunuksen karjalanoin 15 000Venäjän Karjalatutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko
kveeninoin 5 000Pohjois-Norjatutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko
vepsänoin 3 500Luoteis-Venäjätutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko
lyydinoin 300Venäjän Karjalatutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko
inkeroinen eli isurienintään noin 70 vahvaa äidinkielistä puhujaahistoriallinen Inkeri, VenäjäSuomalaisen Kirjallisuuden Seuran oppimisaineisto
liivipieni elvytysyhteisö; ajantasaisesta kokonaismäärästä ei ole yhteistä arviotaLatvia ja diasporayhteisötvanhempi katkeamaton äidinkielinen puhujapolvi päättyi 2013; uusia puhujia ja oppijoita on edelleen
vatjaenintään noin 5 vahvaa äidinkielistä puhujaahistoriallinen Inkeri, VenäjäSuomalaisen Kirjallisuuden Seuran oppimisaineisto
SaamelaiskieletNykyisin puhutaan yhdeksää saamelaiskieltä. Puhujamäärät ovat arvioita, sillä maat tilastoivat kieltä eri tavoin.avaa
KieliPuhujiaKeskeinen alueLuvun perusta
pohjoissaamenoin 15 000–25 000Norja, Ruotsi ja Suomiviimeaikainen tutkimusarvio
luulajansaamenoin 1 000–2 000Ruotsi ja Norjaviimeaikainen tutkimusarvio
eteläsaamenoin 600Norja ja Ruotsiviimeaikainen tutkimusarvio
inarinsaamenoin 300–400SuomiKotimaisten kielten keskus; puhujamäärä kasvaa elvytystyön ansiosta
koltansaamenoin 300–400Suomi; historiallisia yhteisöjä myös Norjassa ja VenäjälläKotimaisten kielten keskus
kiltinänsaamenoin 300–600Kuolan niemimaa, Venäjäviimeaikainen julkaistu vaihteluväli
piitimensaamenoin 40Ruotsi ja Norjaviimeaikainen tutkimusarvio
uumajansaamealle 20Ruotsi ja Norjaviimeaikainen tutkimusarvio
turjansaamevain muutamia; arviot vaihtelevatKuolan niemimaa, Venäjääärimmäisen uhanalainen; tarkka määrä epävarma
Volgan ja Permin alueen kieletLuvut ovat edelleen hyödyllisiä viitearvioita, mutta useimmat eivät ole nykyisiä laskentoja ja kielenvaihto on jatkunut.avaa
KieliPuhujiaKeskeinen alueLuvun perusta
ersänoin 300 000Venäjävuoden 2012 viitearvio
mokšanoin 150 000Venäjävuoden 2012 viitearvio
niitty- / itämarinoin 360 000Venäjävuoden 2012 viitearvio
vuorimarinoin 20 000Venäjävuoden 2012 viitearvio
udmurttinoin 350 000Venäjävuoden 2012 viitearvio
komi (syrjääni)noin 160 000Venäjävuoden 2012 viitearvio
komipermjakkinoin 60 000Venäjävuoden 2012 viitearvio
Unkari, obinugrilaiset ja samojedikieletUnkaria puhuvat miljoonat Keski-Euroopassa; sen kaukaiset uralilaiset sukukielet ulottuvat Länsi-Siperian halki Taimyrin niemimaalle.avaa
KieliPuhujiaKeskeinen alueLuvun perusta
unkarinoin 13 miljoonaa maailmanlaajuisestiUnkari ja naapurimaat; diaspora maailmanlaajuisestilaaja nykyarvio
pohjois- ja itämansiyhteensä noin 1 000Länsi-Siperia, Venäjävuoden 2012 viitearvio
pohjois- ja itähantiyhteensä noin 8 000Länsi-Siperia, Venäjävuoden 2012 viitearvio
tundranenetsinoin 25 000arktinen Venäjävuoden 2012 viitearvio
metsänenetsinoin 700Länsi-Siperia, Venäjävuoden 2012 viitearvio
selkuppinoin 1 000Länsi-Siperia, Venäjävuoden 2012 viitearvio
nganasaninoin 150Taimyrin niemimaa, Venäjävuoden 2012 viitearvio
tundra- ja metsäenetsiyhteensä noin 50arktinen Venäjävuoden 2012 viitearvio

Pieni vertailu

Samoja juuria, erilaisia ääniä

Läheisissä kielissä tutut muodot näkyvät helposti. Kaukaisemmissa sukukielissä vuosituhansien äänteenmuutokset voivat peittää yhteisen alkuperän.

Kieliyksikaksivesikäsinimiminäkalasilmäsydänlumileipäkahvi
Finnish · suomiyksikaksivesikäsinimiminäkalasilmäsydänlumileipäkahvi
Estonian · eestiükskaksvesikäsinimiminakalasilmsüdalumileibkohv
Karelian · karjalayksikaksivezikäzinimimiekalasilmysyväinlumileibynot listed
Northern Sámi · davvisámegiellaoktaguoktečáhcigiehtanammamunguolličalbmiváibmumuohtaláibigáffe
Erzya · эрзянь кельвейке (vejke)кавто (kavto)ведь (veď)кедь (keď)лем (lem)мон (mon)калсельмеседейловкшиnot listed
Meadow Mari · марий йылмеиктекоквӱдкидлӱммыйколшинчашӱмлумкиндекофе
Udmurt · удмурт кылодӥг (odi̮g)кык (kyk)ву (vu)ки (ki)ним (nim)мон (mon)чорыгсинсюлэмлымынянькофе
Hungarian · magyaregykettő / kétvízkéznévénhalszemszívhókenyérkávé

Uskon sanastoa

Yhteys ei aina tarkoita yhteistä kantasanaa

Kristillinen sanasto on usein kulkenut kielestä toiseen kirkon, käännöstyön ja naapurikielten mukana. Esimerkiksi suomen raamattu ja risti ovat vanhoja slaavilaisia lainoja. Siksi tämän taulukon yhtäläisyydet voivat kertoa kielen kontaktihistoriasta eivätkä välttämättä yhteisestä uralilaisesta alkuperästä.

KieliJumalaRaamattuRisti
Finnish · suomiJumalaRaamatturisti
Estonian · eestiJumalPiibelrist
Northern Sámi · davvisámegiellaIpmilBiibbalruossa
Hungarian · magyarIstenBibliakereszt

Päätteet rakentavat merkitystä

Monet uralilaiset kielet ilmaisevat sijaa, omistusta ja muita suhteita sanan päätteillä. Jokainen kieli on kuitenkin kehittänyt oman järjestelmänsä.

Vertaa, miten merkitys ”talossa” rakentuu viidessä kielessä:

suomipaikka: talossatalo + -ssa → talossasuunta: taloontalo + -on → taloonlähtö: talostatalo + -sta → talosta
viropaikka: talossamaja + -s → majassuunta: taloonmaja → majjalähtö: talostamaja + -st → majast
pohjoissaamepaikka: talossaviessu → viesussuunta: taloonviessu → vissuilähtö: talostaviessu → viesus †
niittymaripaikka: talossaпӧрт + -ышто → пӧртыштоsuunta: taloonпӧрт + -ышкӧ → пӧртышкӧlähtö: talostaпӧрт + гыч → пӧрт гыч ‡
unkaripaikka: talossaház + -ban → házbansuunta: taloonház + -ba → házbalähtö: talostaház + -ból → házból

Sanat eivät ole kaikki samaa alkuperää, eikä päätteitä voi siirtää kielestä toiseen. Pohjoissaamessa sanavartalo muuttuu, ja paikallissija voi ilmaista sekä paikkaa että lähtöä (†). Niittymarin gыч on sanan jäljessä käytettävä postpositio, ei pääte (‡). Esimerkit näyttävät siis myös sen, etteivät kielet rakenna merkityksiä aivan samalla tavalla.

Ei yhtä yhteistä kielioppisääntöä

Uralilainen kielikunta on historiallinen sukulaisuussuhde, ei valmis kielioppimalli. Tuhansien vuosien aikana jokainen kieli ja haara on säilyttänyt, muuttanut tai menettänyt eri piirteitä sekä omaksunut vaikutteita naapurikielistä.

Vokaalisointu
Suomessa ja unkarissa sanan vokaalit vaikuttavat monien päätteiden muotoon: talossa mutta kylässä; unkarissa házban mutta kertben. Virossa vanha vokaalisointu on suurelta osin kadonnut yleiskielestä, kun taas marissa sitä esiintyy omilla säännöillään.
Astevaihtelu
Suomessa ja virossa sanavartalon konsonantit voivat vaihdella taivutuksessa: suomen matto : maton ja viron lipp : lipu. Unkarissa tällaista itämerensuomalaistyyppistä astevaihtelua ei ole.
Sijamuodot
Monissa uralilaisissa kielissä on paljon sijapäätteitä, mutta niiden määrä, muodot ja tehtävät eivät ole samat. Suomen talossa–talosta–taloon, viron majas–majast–majja ja unkarin házban–házból–házba rakentavat samantapaisia paikkasuhteita eri keinoin.

Sukukielten yhtäläisyydet ovat siis historiallisia malleja, eivät sääntöjä, jotka voi siirtää sellaisinaan kielestä toiseen.

Kieli ei ole kansallisuus

Kielikunta kuvaa kielten historiallisia suhteita, ei puhujien biologista sukupuuta. Suomi ja unkari kuuluvat samaan etäiseen kielikuntaan, mutta niiden puhujat eivät muodosta yhtä kansaa, nykykielet eivät ole keskenään ymmärrettäviä ja kummallakin on oma historiansa ja kulttuurinsa.

Myös päinvastainen on totta: saman maan tai yhteisön jäsenet voivat puhua eri kielikuntiin kuuluvia kieliä. Suomi kuuluu uralilaiseen ja ruotsi indoeurooppalaiseen kielikuntaan, mutta molemmat ovat Suomen kansalliskieliä. Saamelaiset asuvat usean valtion alueella ja puhuvat useita saamelaiskieliä; moni ihminen on myös monikielinen tai elvyttää yhteyttään perintökieleen.

Kieli voi olla tärkeä osa identiteettiä, mutta se ei yksin määritä kansalaisuutta, etnistä taustaa, uskontoa tai sukujuuria. Se, mitä kieltä ihminen puhuu tai ei puhu, ei yksin kerro, kuka hän on.

Lähteet ja luokitteluhuomioAvaa tutkimus-, tilasto- ja karttalähteet.avaa