Uralilainen kielikunta
Suomi ja sen sukukielet
Seuraa suomen kielikuntaa Pohjois-Euraasian halki. Kartat, puhujamäärät, sanavertailut ja kielioppiesimerkit näyttävät sekä yhteisen historian että jokaisen kielen oman elämän.
Kielellinen kartasto
Uralilaiset kielet kartalla
Kielikunta ulottuu Keski-Euroopasta ja Itämeren ympäristöstä Sápmin, Volgan–Kaman alueen ja Länsi-Siperian kautta Taimyrin niemimaalle.
Elävät kielet
Kuinka moni puhuu niitä nykyisin?
Itämerensuomalaiset kieletSuomi ja viro ovat kansalliskieliä; useilla niiden lähimmillä sukukielillä on vain pieniä tai elpyviä puhujayhteisöjä.avaa
| Kieli | Puhujia | Keskeinen alue | Luvun perusta |
|---|---|---|---|
| suomi | 4 719 802 | Suomi; lisäksi Ruotsi ja diasporayhteisöt | rekisteröity äidinkieli Suomessa, 2025 |
| viro | 890 104 | Viro; lisäksi Suomi ja diasporayhteisöt | rekisteröity äidinkieli Virossa, 2026 |
| eteläviro (mukaan lukien võro ja seto) | noin 50 000 | Etelä-Viro ja lähialueet | tutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko |
| meänkieli | noin 30 000 | Tornionlaakso, Ruotsi | tutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko |
| karjala | noin 30 000 | Venäjä ja Suomi | tutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko |
| livvi / Aunuksen karjala | noin 15 000 | Venäjän Karjala | tutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko |
| kveeni | noin 5 000 | Pohjois-Norja | tutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko |
| vepsä | noin 3 500 | Luoteis-Venäjä | tutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko |
| lyydi | noin 300 | Venäjän Karjala | tutkimusarvio, vuoden 2012 viitetaulukko |
| inkeroinen eli isuri | enintään noin 70 vahvaa äidinkielistä puhujaa | historiallinen Inkeri, Venäjä | Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran oppimisaineisto |
| liivi | pieni elvytysyhteisö; ajantasaisesta kokonaismäärästä ei ole yhteistä arviota | Latvia ja diasporayhteisöt | vanhempi katkeamaton äidinkielinen puhujapolvi päättyi 2013; uusia puhujia ja oppijoita on edelleen |
| vatja | enintään noin 5 vahvaa äidinkielistä puhujaa | historiallinen Inkeri, Venäjä | Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran oppimisaineisto |
SaamelaiskieletNykyisin puhutaan yhdeksää saamelaiskieltä. Puhujamäärät ovat arvioita, sillä maat tilastoivat kieltä eri tavoin.avaa
| Kieli | Puhujia | Keskeinen alue | Luvun perusta |
|---|---|---|---|
| pohjoissaame | noin 15 000–25 000 | Norja, Ruotsi ja Suomi | viimeaikainen tutkimusarvio |
| luulajansaame | noin 1 000–2 000 | Ruotsi ja Norja | viimeaikainen tutkimusarvio |
| eteläsaame | noin 600 | Norja ja Ruotsi | viimeaikainen tutkimusarvio |
| inarinsaame | noin 300–400 | Suomi | Kotimaisten kielten keskus; puhujamäärä kasvaa elvytystyön ansiosta |
| koltansaame | noin 300–400 | Suomi; historiallisia yhteisöjä myös Norjassa ja Venäjällä | Kotimaisten kielten keskus |
| kiltinänsaame | noin 300–600 | Kuolan niemimaa, Venäjä | viimeaikainen julkaistu vaihteluväli |
| piitimensaame | noin 40 | Ruotsi ja Norja | viimeaikainen tutkimusarvio |
| uumajansaame | alle 20 | Ruotsi ja Norja | viimeaikainen tutkimusarvio |
| turjansaame | vain muutamia; arviot vaihtelevat | Kuolan niemimaa, Venäjä | äärimmäisen uhanalainen; tarkka määrä epävarma |
Volgan ja Permin alueen kieletLuvut ovat edelleen hyödyllisiä viitearvioita, mutta useimmat eivät ole nykyisiä laskentoja ja kielenvaihto on jatkunut.avaa
| Kieli | Puhujia | Keskeinen alue | Luvun perusta |
|---|---|---|---|
| ersä | noin 300 000 | Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
| mokša | noin 150 000 | Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
| niitty- / itämari | noin 360 000 | Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
| vuorimari | noin 20 000 | Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
| udmurtti | noin 350 000 | Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
| komi (syrjääni) | noin 160 000 | Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
| komipermjakki | noin 60 000 | Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
Unkari, obinugrilaiset ja samojedikieletUnkaria puhuvat miljoonat Keski-Euroopassa; sen kaukaiset uralilaiset sukukielet ulottuvat Länsi-Siperian halki Taimyrin niemimaalle.avaa
| Kieli | Puhujia | Keskeinen alue | Luvun perusta |
|---|---|---|---|
| unkari | noin 13 miljoonaa maailmanlaajuisesti | Unkari ja naapurimaat; diaspora maailmanlaajuisesti | laaja nykyarvio |
| pohjois- ja itämansi | yhteensä noin 1 000 | Länsi-Siperia, Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
| pohjois- ja itähanti | yhteensä noin 8 000 | Länsi-Siperia, Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
| tundranenetsi | noin 25 000 | arktinen Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
| metsänenetsi | noin 700 | Länsi-Siperia, Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
| selkuppi | noin 1 000 | Länsi-Siperia, Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
| nganasani | noin 150 | Taimyrin niemimaa, Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
| tundra- ja metsäenetsi | yhteensä noin 50 | arktinen Venäjä | vuoden 2012 viitearvio |
Pieni vertailu
Samoja juuria, erilaisia ääniä
Läheisissä kielissä tutut muodot näkyvät helposti. Kaukaisemmissa sukukielissä vuosituhansien äänteenmuutokset voivat peittää yhteisen alkuperän.
| Kieli | yksi | kaksi | vesi | käsi | nimi | minä | kala | silmä | sydän | lumi | leipä | kahvi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Finnish · suomi | yksi | kaksi | vesi | käsi | nimi | minä | kala | silmä | sydän | lumi | leipä | kahvi |
| Estonian · eesti | üks | kaks | vesi | käsi | nimi | mina | kala | silm | süda | lumi | leib | kohv |
| Karelian · karjala | yksi | kaksi | vezi | käzi | nimi | mie | kala | silmy | syväin | lumi | leiby | not listed |
| Northern Sámi · davvisámegiella | okta | guokte | čáhci | giehta | namma | mun | guolli | čalbmi | váibmu | muohta | láibi | gáffe |
| Erzya · эрзянь кель | вейке (vejke) | кавто (kavto) | ведь (veď) | кедь (keď) | лем (lem) | мон (mon) | кал | сельме | седей | лов | кши | not listed |
| Meadow Mari · марий йылме | икте | кок | вӱд | кид | лӱм | мый | кол | шинча | шӱм | лум | кинде | кофе |
| Udmurt · удмурт кыл | одӥг (odi̮g) | кык (kyk) | ву (vu) | ки (ki) | ним (nim) | мон (mon) | чорыг | син | сюлэм | лымы | нянь | кофе |
| Hungarian · magyar | egy | kettő / két | víz | kéz | név | én | hal | szem | szív | hó | kenyér | kávé |
Uskon sanastoa
Yhteys ei aina tarkoita yhteistä kantasanaa
Kristillinen sanasto on usein kulkenut kielestä toiseen kirkon, käännöstyön ja naapurikielten mukana. Esimerkiksi suomen raamattu ja risti ovat vanhoja slaavilaisia lainoja. Siksi tämän taulukon yhtäläisyydet voivat kertoa kielen kontaktihistoriasta eivätkä välttämättä yhteisestä uralilaisesta alkuperästä.
| Kieli | Jumala | Raamattu | Risti |
|---|---|---|---|
| Finnish · suomi | Jumala | Raamattu | risti |
| Estonian · eesti | Jumal | Piibel | rist |
| Northern Sámi · davvisámegiella | Ipmil | Biibbal | ruossa |
| Hungarian · magyar | Isten | Biblia | kereszt |
Päätteet rakentavat merkitystä
Monet uralilaiset kielet ilmaisevat sijaa, omistusta ja muita suhteita sanan päätteillä. Jokainen kieli on kuitenkin kehittänyt oman järjestelmänsä.
Vertaa, miten merkitys ”talossa” rakentuu viidessä kielessä:
Sanat eivät ole kaikki samaa alkuperää, eikä päätteitä voi siirtää kielestä toiseen. Pohjoissaamessa sanavartalo muuttuu, ja paikallissija voi ilmaista sekä paikkaa että lähtöä (†). Niittymarin gыч on sanan jäljessä käytettävä postpositio, ei pääte (‡). Esimerkit näyttävät siis myös sen, etteivät kielet rakenna merkityksiä aivan samalla tavalla.
Ei yhtä yhteistä kielioppisääntöä
Uralilainen kielikunta on historiallinen sukulaisuussuhde, ei valmis kielioppimalli. Tuhansien vuosien aikana jokainen kieli ja haara on säilyttänyt, muuttanut tai menettänyt eri piirteitä sekä omaksunut vaikutteita naapurikielistä.
- Vokaalisointu
- Suomessa ja unkarissa sanan vokaalit vaikuttavat monien päätteiden muotoon: talossa mutta kylässä; unkarissa házban mutta kertben. Virossa vanha vokaalisointu on suurelta osin kadonnut yleiskielestä, kun taas marissa sitä esiintyy omilla säännöillään.
- Astevaihtelu
- Suomessa ja virossa sanavartalon konsonantit voivat vaihdella taivutuksessa: suomen matto : maton ja viron lipp : lipu. Unkarissa tällaista itämerensuomalaistyyppistä astevaihtelua ei ole.
- Sijamuodot
- Monissa uralilaisissa kielissä on paljon sijapäätteitä, mutta niiden määrä, muodot ja tehtävät eivät ole samat. Suomen talossa–talosta–taloon, viron majas–majast–majja ja unkarin házban–házból–házba rakentavat samantapaisia paikkasuhteita eri keinoin.
Sukukielten yhtäläisyydet ovat siis historiallisia malleja, eivät sääntöjä, jotka voi siirtää sellaisinaan kielestä toiseen.
Kieli ei ole kansallisuus
Kielikunta kuvaa kielten historiallisia suhteita, ei puhujien biologista sukupuuta. Suomi ja unkari kuuluvat samaan etäiseen kielikuntaan, mutta niiden puhujat eivät muodosta yhtä kansaa, nykykielet eivät ole keskenään ymmärrettäviä ja kummallakin on oma historiansa ja kulttuurinsa.
Myös päinvastainen on totta: saman maan tai yhteisön jäsenet voivat puhua eri kielikuntiin kuuluvia kieliä. Suomi kuuluu uralilaiseen ja ruotsi indoeurooppalaiseen kielikuntaan, mutta molemmat ovat Suomen kansalliskieliä. Saamelaiset asuvat usean valtion alueella ja puhuvat useita saamelaiskieliä; moni ihminen on myös monikielinen tai elvyttää yhteyttään perintökieleen.
Kieli voi olla tärkeä osa identiteettiä, mutta se ei yksin määritä kansalaisuutta, etnistä taustaa, uskontoa tai sukujuuria. Se, mitä kieltä ihminen puhuu tai ei puhu, ei yksin kerro, kuka hän on.
Lähteet ja luokitteluhuomioAvaa tutkimus-, tilasto- ja karttalähteet.avaa
Kielipuut, kartat ja puhujamäärät ovat opetusvälineitä, eivät muuttumattomia totuuksia. Kielten rajat, nimet ja alaryhmät voivat vaihdella tutkijoiden ja puhujayhteisöjen käytännöissä.
- Glottolog: Indo-European
- Glottolog: Uralic
- Oxford Guide to the Uralic Languages: the divergence of Proto-Uralic
- Glottolog: Turkic
- Glottolog: Kartvelian
- M. A. Castrén Society: estimated speaker numbers and their limitations
- Statistics Finland: population by language
- Statistics Estonia: mother tongues at the start of 2026
- Sámi Parliament of Finland: Sámi languages spoken today
- UiT The Arctic University of Norway: comparative Sámi speaker estimates
- GiellaLT: language technology for minority and Indigenous languages
- Comparative Uralic basic-word table
- Kotimaisten kielten keskus: suomen ja viron petolliset ystävät
- Viron kielen instituutti: Sõnaveeb-sanakirjaportaali
- Viron kielen instituutti: suomen ja viron muoto-opin eroja
- Kotus: Inkerin suomalaismurteet, inkeroinen ja vatja
- SKS Tietävä: inkerikot ja vatjalaiset
- Kotus: saamen kielet ja ajantasaiset puhujamäärät Suomessa
- University of Latvia Livonian Institute
- University of Vienna: Mari–English Dictionary
- Wikimedia Commons: map source and license
