Alue, kielet ja elävä kulttuuri

Karjala

Karjala ei ole yksi yksinkertainen paikka tai yksi ainoa kertomus. Se on historiallinen ja kulttuurinen alue, joka ulottuu nykyisen Suomen ja Venäjän alueille. Karjala kuuluu Suomen historiaan, mutta karjalaisilla on myös omat kielensä, identiteettinsä ja perinteensä.

Näkymä Viipurin linnan tornista vanhaan kaupunkiin vuonna 1938
Näkymä Viipurin linnan tornista vanhaan kaupunkiin, 1938.Kuva: Wiipurin arkistoyhdistyksen kokoelma / Wiipuri-Yhdistys ry, WAY C2a1. CC BY 4.0.

Rajat ennen ja jälkeen sotien

Kaksi karttaa, kaksi eri kysymystä

Ensimmäinen kartta näyttää Suomen luovutetun Karjalan kuntajaon ennen vuoden 1940 rajamuutosta; Viipuri näkyy Karjalankannaksella. Toinen sijoittaa vuosien 1940 ja 1944 alueluovutukset koko Suomen kartalle. Kumpikaan kartta ei yksin määritä koko historiallista tai kulttuurista Karjalaa.

Kartta luovutetun Karjalan kunnista vuonna 1940; Viipuri näkyy Karjalankannaksella
Karjalan kunnat ennen vuoden 1940 luovutustaKartta auttaa paikantamaan Viipurin, Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan kuntia sellaisina kuin ne olivat osana Suomea.Fenn-O-maniC / Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0
Kartta Suomen vuosina 1940 ja 1944 luovuttamista alueista
Sodanjälkeinen rajaVärilliset alueet osoittavat vuosina 1940 ja 1944 luovutetut alueet. Karjalan lisäksi kartalla näkyvät myös muut luovutetut alueet, joten sitä ei pidä lukea pelkkänä Karjalan karttana.Fenn-O-maniC, Jniemenmaa & WikiForMen / Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0

Maantiede ja ihmiset

Monta Karjalaa

Nyky-Suomessa Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala ovat eläviä maakuntia. Venäjällä Karjalan tasavalta sijaitsee Suomen itärajan takana, ja osa historiallisesta Karjalankannaksesta, Viipuri mukaan lukien, kuuluu Leningradin alueeseen. Laatokan Karjala, Raja-Karjala, Aunus, Viena ja Tverin Karjala viittaavat kukin erilaisiin historiallisiin ja kulttuurisiin alueisiin.

Rajat, hallinto, kielet ja kirkkoperinteet ovat vaihdelleet alueittain. Siksi Karjalasta puhuttaessa on hyvä kertoa, mitä aluetta, aikaa ja ihmisryhmää tarkoitetaan.

Rajakaupunki

Viipuri Suomen ja Karjalan historiassa

1293

Ruotsin valtakunta perusti Viipurin linnan alueelle, joka oli idän ja lännen kaupan sekä kilpailun rajamaata.

1710–1812

Venäjä valtasi Viipurin vuonna 1710. Vuonna 1812 niin sanottu Vanha Suomi, Viipuri mukaan lukien, liitettiin autonomiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan.

1917–1944

Viipuri kuului itsenäiseen Suomeen ja oli ennen toista maailmansotaa yksi maan suurimmista ja monikielisimmistä kaupungeista. Talvi- ja jatkosodan sekä rauhansopimusten seurauksena kaupunki luovutettiin Neuvostoliitolle.

Nykyisin

Vyborg on kaupunki Venäjän federaation Leningradin alueella. Sen suomalainen, ruotsalainen, saksalainen, venäläinen ja karjalainen historia näkyy yhä rakennuksissa, arkistoissa, sukujen muistoissa ja seurakuntayhteyksissä.

Kielipolku

Karjalan kieli ei ole sama asia kuin suomen karjalaismurteet

Karjala on oma itämerensuomalainen kielensä ja yksi suomen lähimmistä sukukielistä. Nimi kattaa läheisiä kielimuotoja: varsinaiskarjala jakautuu vienankarjalaan ja eteläkarjalaan, ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala muodostaa toisen pääryhmän. Lyydi luokitellaan lähteestä riippuen joko karjalan yhteyteen tai omaksi itämerensuomalaiseksi kielekseen.

Karjalan kieli

Oma itämerensuomalainen kieli, jota puhutaan Suomessa ja Venäjällä.

Karjalan kielimuodot

Kolme kirjakieltä pohjautuvat vienankarjalaan, eteläkarjalaan ja livvinkarjalaan.

Suomen karjalaismurteet

Suomen kaakkoismurteet ja Pohjois-Karjalan savolaismurteet kuuluvat suomen kieleen, eivät karjalan kieleen.

Kieli on uhanalainen, mutta sitä opetetaan, tutkitaan, kirjoitetaan ja elvytetään Suomessa. Karjalan eri alueet, yhteisöt ja kielimuodot eivät kuitenkaan mahdu yhteen puhujamäärään tai yhteen yksinkertaiseen karttaan.

Kieli elää myös runoudessa

Suuri osa Kalevalan aineistosta perustuu karjalaiseen suulliseen runouteen, erityisesti Vienan Karjalassa tallennettuihin runoihin. Elias Lönnrot ja muut kerääjät toimittivat aineistosta kirjallisia kokonaisuuksia. Kun Kalevalasta tuli Suomen kansalliseepos, karjalaisten ja inkeriläisten runonlaulajien osuus jäi toisinaan suomalaisen kansallisen kertomuksen varjoon.

Sota, menetys ja uusi alku

Siirtokarjalaiset muuttivat koko Suomea

Toisen maailmansodan jälkeen noin 430 000 ihmistä siirrettiin Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta muualle Suomeen; heistä noin 407 000 oli karjalaisia. Kyse ei ollut vain väestötilastosta. Perheet menettivät kotinsa, seurakuntansa, hautausmaansa ja tutut maisemansa, ja monet joutuivat lähtemään kahdesti.

Uusilla paikkakunnilla karjalaiset rakensivat koteja ja yhteisöjä, perustivat karjalaisseuroja ja toivat mukanaan ruokia, puhetapoja, musiikkia, ortodoksisia ja luterilaisia perinteitä sekä vahvoja suku- ja pitäjämuistoja. Näin Karjalan vaikutus levisi koko maahan.

Ei vain menneisyyttä

Karjala nyky-Suomessa

Ruoka

Karjalanpiirakat, karjalanpaisti, sultsinat ja muut alueelliset ruoat elävät kodeissa, leipomoissa ja juhlissa.

Musiikki ja runous

Runolaulu, itkuvirret ja kanteleperinne ovat vaikuttaneet suomalaisen musiikin kuvaan ja saavat yhä uusia muotoja.

Usko ja tavat

Ortodoksiset ja luterilaiset perinteet ovat kohdanneet Karjalassa vuosisatojen ajan. Molemmat kuuluvat karjalaisten sukujen ja paikkakuntien historiaan.

Kieli ja identiteetti

Karjalan kielen elvytys, sukututkimus, kotiseutumatkat ja uudet taiteen muodot pitävät karjalaisuutta elävänä, eivät vain muistona menetetystä alueesta.