Suomenlahden yli
Suomi ja viro
Kielet ovat läheisiä sukulaisia: niin tuttuja, että ne houkuttelevat arvaamaan, mutta niin erilaisia, että yllätyksiä riittää. Vertaa äänteitä, lauseita, kielioppia ja mieleenpainuvia petollisia ystäviä.
Suomenlahden yli
Suomi ja viro: tuttuja, mutta eivät samoja
Suomi ja viro ovat aidosti läheisiä itämerensuomalaisia sukukieliä. Suomea osaava tunnistaa virosta usein sanoja ja rakenteita, mutta ei voi olettaa ymmärtävänsä tavallista keskustelua. Äänteet, sanasto, taivutus ja sanojen merkitykset ovat kehittyneet eri suuntiin. Sattuma, lainasanat ja merkitysten muuttuminen voivat myös synnyttää harhaanjohtavia yhdennäköisyyksiä. Siksi tutkijat eivät rakenna sukupuuta yhden sanan varaan, vaan vertaavat laajoja sanaryhmiä, toistuvia äännevastaavuuksia ja kieliopin rakenteita.
Perussanasto, sijapäätteet ja monet lauserakenteet paljastavat yhteisen historian: suomen kala on viron kala, nimi on nimi ja minulla on vastaa rakennetta mul on.
Viro on menettänyt monia vanhoja sananloppuisia äänteitä, yleiskielessä ei ole suomen kaltaista vokaalisointua ja sen pituusasteet sekä painotus vaativat omaa kuuntelua.
Yksittäisiä sanoja ja lyhyitä ilmauksia voi arvata, mutta vastavuoroinen ymmärrettävyys ei ole varmaa. Toisen kielen opiskelu on silti usein nopeampaa, koska moni rakenne on jo tuttu.
Toistuva vastaavuus on vahvempi vihje
| Suomi | Viro | Merkitys |
|---|---|---|
| joki | jõgi | joki |
| mäki | mägi | mäki |
| apu | abi | apu |
| sata | sada | sata |
| sininen | sinine | sininen |
| kaksi | kaks | kaksi |
| kieli | keel | kieli |
| päivä | päev | päivä |
| kylmä | külm | kylmä |
Pareissa näkyvät yhä uudelleen suomen k, p ja t sekä viron g, b ja d, samoin suomen -nen ja viron -ne. Viron b, d ja g eivät kuitenkaan äänny aivan samoin kuin englannin vastaavat kirjaimet. Olennaista on säännöllisesti toistuva historiallinen vastaavuus, ei yksinkertainen kirjainvaihto.
Petolliset ystävät voivat näyttää tutuilta
| Suomessa | Virossa |
|---|---|
| pulma = ongelma | pulm / pulmad = häät |
| piimä = piimä | piim = maito |
| viineri = leivonnainen | viiner = nakki |
| hallitus = hallitseva toimielin | hallitus = home |
| huvittava = hauska, naurattava | huvitav = kiinnostava |
| lahja = annettu esine tai kyky | lahja = laiha, vähärasvainen |
| sulhanen = naimisiin menevä mies | sulane = renki, palvelija |
| koristaa = somistaa | koristama = siivota, raivata pois |
| kannatus = tuki, suosio | kannatus = kärsimys, tuska |
| kuristaa = puristaa kurkusta | kuristama = kurlata |
Petolliset ystävät eivät aina ole sattumaa. Joskus yhteinen kantasana on saanut eri kielissä eri merkityksen; joskus sanojen samankaltaisuus johtuu äänteenmuutoksista tai lainautumisesta. Ne osoittavat, miksi sanan merkitys on tarkistettava asiayhteydestä.
Rakenteet rinnakkain
Sukulaisuus näkyy kokonaisissa lauseissa
Sanat eivät aina muistuta toisiaan, mutta tapa rakentaa ajatus voi silti olla tuttu. Esimerkiksi omistaminen ilmaistaan kummassakin kielessä rakenteella, joka merkitsee kirjaimellisesti suunnilleen “minulla on”.
| Suomi | Viro | Englanniksi |
|---|---|---|
| Minulla on kirja. | Mul on raamat. | I have a book. |
| Olen Helsingistä. | Ma olen Helsingist. | I am from Helsinki. |
| talossa · talosta · taloon | majas · majast · majja | in · from · into the house |
| Minä en tiedä. | Ma ei tea. | I do not know. |
| Me laulamme kirkossa. | Me laulame kirikus. | We sing in church. |
| Lapsi lukee kirjaa. | Laps loeb raamatut. | The child is reading a book. |
| Menemme saunaan. | Me läheme sauna. | We are going to the sauna. |
| Hän ei ole kotona. | Ta ei ole kodus. | He or she is not at home. |
| Tulen kirkosta. | Ma tulen kirikust. | I am coming from church. |
| Jumala on rakkaus. | Jumal on armastus. | God is love. |
| Hyvää huomenta! | Tere hommikust! | Good morning! |