Suomenlahden yli

Suomi ja viro

Kielet ovat läheisiä sukulaisia: niin tuttuja, että ne houkuttelevat arvaamaan, mutta niin erilaisia, että yllätyksiä riittää. Vertaa äänteitä, lauseita, kielioppia ja mieleenpainuvia petollisia ystäviä.

Suomenlahden yli

Suomi ja viro: tuttuja, mutta eivät samoja

Suomi ja viro ovat aidosti läheisiä itämerensuomalaisia sukukieliä. Suomea osaava tunnistaa virosta usein sanoja ja rakenteita, mutta ei voi olettaa ymmärtävänsä tavallista keskustelua. Äänteet, sanasto, taivutus ja sanojen merkitykset ovat kehittyneet eri suuntiin. Sattuma, lainasanat ja merkitysten muuttuminen voivat myös synnyttää harhaanjohtavia yhdennäköisyyksiä. Siksi tutkijat eivät rakenna sukupuuta yhden sanan varaan, vaan vertaavat laajoja sanaryhmiä, toistuvia äännevastaavuuksia ja kieliopin rakenteita.

Mikä tuntuu tutulta?

Perussanasto, sijapäätteet ja monet lauserakenteet paljastavat yhteisen historian: suomen kala on viron kala, nimi on nimi ja minulla on vastaa rakennetta mul on.

Mikä vaikeuttaa ymmärtämistä?

Viro on menettänyt monia vanhoja sananloppuisia äänteitä, yleiskielessä ei ole suomen kaltaista vokaalisointua ja sen pituusasteet sekä painotus vaativat omaa kuuntelua.

Voivatko puhujat ymmärtää toisiaan?

Yksittäisiä sanoja ja lyhyitä ilmauksia voi arvata, mutta vastavuoroinen ymmärrettävyys ei ole varmaa. Toisen kielen opiskelu on silti usein nopeampaa, koska moni rakenne on jo tuttu.

Toistuva vastaavuus on vahvempi vihje

SuomiViroMerkitys
jokijõgijoki
mäkimägimäki
apuabiapu
satasadasata
sininensininesininen
kaksikakskaksi
kielikeelkieli
päiväpäevpäivä
kylmäkülmkylmä

Pareissa näkyvät yhä uudelleen suomen k, p ja t sekä viron g, b ja d, samoin suomen -nen ja viron -ne. Viron b, d ja g eivät kuitenkaan äänny aivan samoin kuin englannin vastaavat kirjaimet. Olennaista on säännöllisesti toistuva historiallinen vastaavuus, ei yksinkertainen kirjainvaihto.

Petolliset ystävät voivat näyttää tutuilta

SuomessaVirossa
pulma = ongelmapulm / pulmad = häät
piimä = piimäpiim = maito
viineri = leivonnainenviiner = nakki
hallitus = hallitseva toimielinhallitus = home
huvittava = hauska, naurattavahuvitav = kiinnostava
lahja = annettu esine tai kykylahja = laiha, vähärasvainen
sulhanen = naimisiin menevä miessulane = renki, palvelija
koristaa = somistaakoristama = siivota, raivata pois
kannatus = tuki, suosiokannatus = kärsimys, tuska
kuristaa = puristaa kurkustakuristama = kurlata

Petolliset ystävät eivät aina ole sattumaa. Joskus yhteinen kantasana on saanut eri kielissä eri merkityksen; joskus sanojen samankaltaisuus johtuu äänteenmuutoksista tai lainautumisesta. Ne osoittavat, miksi sanan merkitys on tarkistettava asiayhteydestä.

Rakenteet rinnakkain

Sukulaisuus näkyy kokonaisissa lauseissa

Sanat eivät aina muistuta toisiaan, mutta tapa rakentaa ajatus voi silti olla tuttu. Esimerkiksi omistaminen ilmaistaan kummassakin kielessä rakenteella, joka merkitsee kirjaimellisesti suunnilleen “minulla on”.

SuomiViroEnglanniksi
Minulla on kirja.Mul on raamat.I have a book.
Olen Helsingistä.Ma olen Helsingist.I am from Helsinki.
talossa · talosta · taloonmajas · majast · majjain · from · into the house
Minä en tiedä.Ma ei tea.I do not know.
Me laulamme kirkossa.Me laulame kirikus.We sing in church.
Lapsi lukee kirjaa.Laps loeb raamatut.The child is reading a book.
Menemme saunaan.Me läheme sauna.We are going to the sauna.
Hän ei ole kotona.Ta ei ole kodus.He or she is not at home.
Tulen kirkosta.Ma tulen kirikust.I am coming from church.
Jumala on rakkaus.Jumal on armastus.God is love.
Hyvää huomenta!Tere hommikust!Good morning!