Kieli, rukous ja laulu

Usko sukukielillä

Kuuntele, kuinka rukous ja kirkkomusiikki elävät suomeksi, viroksi, pohjoissaameksi ja niittymariksi. Kielillä on kaukaiset yhteiset juuret, mutta jokaisella yhteisöllä on oma historiansa ja kirkkoperinteensä.

Yksi rukous, neljä kieltä

Kuuntele Isä meidän -rukousta

Suomi, viro, pohjoissaame ja niittymari kuuluvat uralilaiseen kielikuntaan, mutta jokaisella on oma historiansa, äänteensä ja kirkollinen perinteensä. Mari on suomen kaukainen sukukieli, ei itämerensuomalainen kieli. Lue tekstejä rinnakkain ja kuuntele, miltä rukous kuulostaa eri kielillä.

Suomi · Finnish

Isä meidän

Isä meidän, joka olet taivaissa.

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi.

Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

Kuuntele rukousLähde: Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Eesti · Estonian

Meie Isa

Meie Isa, kes sa oled taevas!

Pühitsetud olgu sinu nimi!

Sinu riik tulgu, sinu tahtmine sündigu nagu taevas, nõnda ka maa peal!

Meie igapäevast leiba anna meile tänapäev!

Ja anna meile andeks meie võlad, nagu meiegi andeks anname oma võlglastele!

Ja ära saada meid kiusatusse, vaid päästa meid ära kurjast!

Sest sinu päralt on riik ja vägi ja au igavesti. Aamen.

Davvisámegiella · Northern Sámi

Áhčči min

Áhččámet, don guhte leat almmis.

Basuhuvvos du namma. Bohtos du riika.

Šaddos du dáhttu, mo almmis nu maiddái eatnama alde.

Atte midjiide odne min beaivválaš láibbi.

Ja atte midjiide min suttuid ándagassii, nugo mii ge ándagassii addit velggolaččaidasamet.

Ale doalvvo min geahččalussii, muhto beastte min baháseret.

Dasgo du lea riika ja fápmu ja gudni agálašvuhtii. Amen.

Kuuntele rukousLähde: Christopher Forster, Wikimedia Commons · CC0

Марий йылме · Meadow Mari

Пылпомышто улшо мемнан Ачана

Пылпомышто улшо мемнан Ачана!

Тыйын лӱмет мокталтше, Тыйын Кугыжанышет толжо,

Тыйын эрыкет мланде ӱмбалнат Пылпомышысо гаяк лийже.

Мемнан илышаш киндым, тачылыкым, мыланна пу;

кудалте мемнан язык-шамычнам, весе-шамычын мыланна ыштыме языкыштым кудалтымынна гаяк;

языкышке мемнам ит пурто, осал дечын мемнам утаре.

Äänitteet eivät käynnisty automaattisesti. Pohjoissaamen rukousäänite on itsenäinen CC0-tallenne Wikimedia Commonsissa. Vironkielinen linkki avaa Tarton teologisen akatemian vahvistaman rukouksen lukemisen oikeasta kohdasta. Niittymarin linkki avaa Joškar-Olan ja Marin hiippakunnan julkaiseman Ilysh Pamash -yhtyeen lauletun kirkkoversion. Eri kirkkoperinteissä rukouksen sanamuoto ja loppuylistyksen käyttö voivat vaihdella.

Марий йылме · Meadow Mari

Marilaista kirkkomusiikkia Volgan alueelta

Ilysh Pamash -yhtyeen tallenteet avaavat ikkunan niittymarinkieliseen kristilliseen musiikkiin. Kokoelmassa on jumalanpalveluslauluja sekä pääsiäis- ja joulumusiikkia. Alla on neljä kuuntelunäytettä; ylempänä sivulla voit kuulla myös Isä meidän -rukouksen.

Kuuntele koko 12 laulun kokoelma

Кугу ектений

Suuri ektenia

Jumalallisen liturgian keskeinen rukoussarja. Solistina diakoni Ioann Miljutin.

Икымше антифон

Ensimmäinen antifoni

Marinkielinen sävelmä jumalallisen liturgian ensimmäiseen antifoniin.

Христос ылыж кынелын

Kristus nousi kuolleista

Pääsiäisen ylösnousemusjulistus niittymariksi.

Волгыдо суксо

Valoisa enkeli

S. Aleksandrovan säveltämä ja S. Tšernovan sovittama marinkielinen joululaulu.

Марий йылме

Marin kieli pähkinänkuoressa

Suomen sukukieli Volgan alueelta

Mari ja suomi kuuluvat uralilaiseen kielikuntaan ja polveutuvat kaukaisesta yhteisestä kantakielestä, jota tutkijat kutsuvat kantauraliksi. Suomi kuuluu itämerensuomalaiseen haaraan, kun taas mari muodostaa oman haaransa. Mari ei siis ole suomen murre eikä suomen varhainen muoto, eivätkä nykyiset suomen- ja marinpuhujat ymmärrä toisiaan ilman opiskelua.

Sukulaisuus näkyy silti joissakin vanhoissa perussanoissa ja kieliopin rakenteissa. Samankaltaisuudet eivät aina ole ensi silmäyksellä ilmeisiä, sillä kielet ovat muuttuneet eri suuntiin hyvin pitkän ajan kuluessa.

Mari ei myöskään ole yksi täysin yhtenäinen puhemuoto. Sen kaksi vakiintunutta kirjakieltä ovat niittymari ja vuorimari, ja niiden rinnalla elää useita alueellisia puhemuotoja.

KielikuntaUralilainen kieli. Suomi kuuluu itämerensuomalaiseen haaraan ja mari omaan marin haaraansa.
KirjakieletNiittymari ja vuorimari. Niittymari on laajemmin käytetty; vuorimaria käyttää alle kymmenen prosenttia marin äidinkielisistä puhujista.
KirjoitusjärjestelmäKyrillinen kirjaimisto, johon kuuluu myös marin äänteitä merkitseviä, venäjästä puuttuvia kirjaimia. Niittymarin ja vuorimarin oikeinkirjoituksessa on eroja.
KielioppiMari on taivutukseltaan rikas kieli. Päätteet ilmaisevat muun muassa sijaa, lukua, omistajaa ja verbin persoonaa. Kieliopillista sukua ei ole.

Yhteisiä juuria

Vanhoja sukulaissanoja

Nämä sanat eivät ole lainoja nykykielten välillä. Kielentutkijat yhdistävät ne vanhempiin uralilaisiin kantamuotoihin. Säännölliset äännevastaavuudet selittävät, miksi sukulaissanat voivat näyttää erilaisilta.

MerkitysSuomiNiittymari
kalakalaкол (kol)
käsikäsiкид (kid)
vesivesiвӱд (vüd)
niminimiлӱм (lüm)
lumilumiлум (lum)

Päätteet rakentavat merkitystä

Talo, talossa, taloon, taloni

Suomi ja mari muodostavat monia sanoja lisäämällä vartaloon päätteitä. Päätteet eivät ole samoja, mutta sanan rakentamisen tapa voi tuntua suomalaisesta tutulta.

perusmuototalo · пӧрт (pört)
sisällätalossa · пӧртышто (pörtyšto)
sisääntaloon · пӧртышкӧ (pörtyškö)
omistustaloni · пӧртем (pörtem)

Kummassakaan kielessä ei ole kieliopillista sukua samalla tavoin kuin esimerkiksi ruotsissa tai saksassa. Niittymarin тудо (tudo) voi suomen hän-pronominin tavoin viitata mieheen tai naiseen.

Niittymarilla ja vuorimarilla on virallinen asema Marin tasavallassa venäjän rinnalla. Oikeudellinen asema ei kuitenkaan yksin kerro, kuinka paljon kieltä käytetään jokapäiväisessä elämässä.