Rajat, ihmiset ja muisti
Suomen historian aikajana
Valikoiva opas poliittisiin, uskonnollisiin, kielellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka auttavat ymmärtämään nyky-Suomea.
Näin aikajanaa luetaan
Ruotsi, Venäjä ja Suomi
Nykyisen Suomen alue ei siirtynyt yhtenä kokonaisuutena valtakunnalta toiselle. Keskiajalta lähtien suuri osa läntisestä ja eteläisestä Suomesta liittyi Ruotsin valtakuntaan. Karjalassa ja itäisillä rajaseuduilla poliittinen valta, kauppa ja kirkkoperinteet muotoutuivat Ruotsin, Novgorodin ja myöhemmin Venäjän pitkissä yhteyksissä ja konflikteissa. Suomesta tuli vuonna 1809 autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa ja vuonna 1917 itsenäinen valtio.

Muuttuva maantiede
Historia tapahtuu kartalla, joka muuttuu
Tämä on nyky-Suomen kartta. Aikajanan kuluessa valtakunnat, hallinnolliset rajat ja ihmisten liikkumisen reitit muuttuivat. Karjala, Tornionlaakso, Turku, Viipuri ja Helsinki kuuluivat eri aikoina erilaisiin poliittisiin ja kulttuurisiin yhteyksiin.
Kartta on maantieteellinen lähtökohta, ei väite siitä, että nykyinen valtio tai sen rajat olisivat aina olleet olemassa.
Muuttoliike
Toistuva suomalainen tarina: lähteminen ja palaaminen
Talouden muutokset, maan niukkuus, työ, sota ja koulutus ovat ohjanneet suomalaisten muuttoliikettä. Kaksi suurta muuttosuuntaa liittyy erityisen läheisesti tämän sivuston laajempaan kertomukseen.
Tutustu siirtolaisuusatlakseen1900-luvun vaihteen suuren muuton aikana yli 300 000 ihmistä lähti Suomesta Pohjois-Amerikkaan. Osa palasi myöhemmin Suomeen.
Toisen maailmansodan jälkeen muuttoliike suuntautui pääasiassa Ruotsiin. Monet jäivät sinne pysyvästi, ja huomattava määrä palasi myöhemmin Suomeen.
n. 9000 eaa.–1200-luku
Ennen nykyisiä valtioita
Ihmiset asettuivat alueelle jääkauden jälkeen. Kauppa, kielet, uskomukset ja elämäntavat kehittyivät kauan ennen nykyisiä valtiorajoja.
n. 9000 eaa.
Asutus jääkauden jälkeen
Yhteisöt levittäytyivät alueelle jään vetäytyessä. Metsästys, kalastus, maanviljely ja Itämeren kauppa muovasivat eri seutuja vuosituhansien ajan.
Ennen keskiaikaa
Itämerensuomalaiset ja saamelaiset yhteisöt
Alueella eli yhteisöjä, joiden kauppareitit, kielet ja kulttuurisuhteet limittyivät. Niihin kuului suomen- ja karjalankielisten kansojen edeltäjiä. Saamelaiset ovat Sápmin alkuperäiskansa. Sápmi ulottuu nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisosiin.
n. 1000–1200
Kristinusko vakiintuu vähitellen
Kristinusko ei saapunut yhtenä tiettynä vuonna. Arkeologiset löydöt, kuten hautaustapojen muutokset, kertovat kristillisten vaikutteiden leviämisestä kaupan ja yhteyksien mukana sekä idän että lännen kristillisistä perinteistä. 1200-luvulla Länsi-Suomen kirkollinen järjestys liittyi roomalaiskatoliseen kirkkoon ja Ruotsin valtakuntaan.
Yhteys meihinKertomus piispa Henrikistä ja 1150-luvun ristiretkestä perustuu myöhempään keskiaikaiseen traditioon eikä kuvaa yhtä täsmällisesti ajoitettavaa käännytystapahtumaa.
1200-luku–1809
Osa Ruotsin valtakuntaa
Länsi- ja Etelä-Suomi liittyivät Ruotsin kuningaskuntaan ja läntiseen kristikuntaan. Itä-Suomi ja Karjala säilyivät muuttuvana rajaseutuna.

Kirjakieli ja reformaatio
Suomi tulee painetuksi kieleksi
Mikael Agricolan Se Wsi Testamenti ilmestyi vuonna 1548. Teos ei ollut ensimmäinen suomeksi kirjoitettu teksti, mutta se oli varhaisen kirjasuomen ja suomenkielisen kirkollisen elämän merkkipaalu Ruotsin valtakunnassa.
Mikael Agricola, Se Wsi Testamenti, 1548. Kansalliskirjaston digitointi, CC0. Avaa lähdetietue
1300
Turun tuomiokirkko vihitään käyttöön
Turusta tuli keskiaikaisen hiippakunnan keskus. Keskiajalla alueen kirkko oli roomalaiskatolinen ja yhdisti Suomen läntiseen kristikuntaan.
1323
Pähkinäsaaren rauha
Ruotsi ja Novgorod sopivat varhaisesta kirjallisesti dokumentoidusta rajasta alueella. Keskiaikaisen rajan tarkasta kulusta keskustellaan edelleen tutkimuksessa, ja myöhemmät sodat ja rauhansopimukset siirsivät rajaa useita kertoja.
1488
Missale Aboense painetaan
Turun hiippakunnan latinankielinen messukirja painettiin Lyypekissä. Sitä pidetään ensimmäisenä Suomea varten painettuna kirjana, vaikka sitä ei painettu Suomessa eikä se ollut suomenkielinen.
1500-luku–1642
Luterilainen reformaatio
Reformaatio ulottui Ruotsin valtakuntaan ja Suomeen. Varhaisimmat säilyneet tiedot suomenkielisistä jumalanpalveluksista ovat 1530-luvulta, ja Mikael Agricolan suomenkielinen messu ja käsikirja painettiin vuonna 1549. Latinaa, ruotsia ja suomea käytettiin pitkään rinnakkain, joten yhdestä valtakunnallisesta kielenvaihdon vuodesta ei voida puhua. Agricolan suomenkielinen Uusi testamentti ilmestyi vuonna 1548 ja ensimmäinen koko Raamattu suomeksi vuonna 1642; molemmat painettiin Suomen ulkopuolella.
Yhteys meihinSuomen kielen asteittainen käyttö jumalanpalveluksessa ja Raamatussa muodostui keskeiseksi osaksi Suomen luterilaista ja kirjallista perinnettä.
1582
Piae Cantiones julkaistaan
Piae Cantiones kokosi yhteen Turun hiippakunnan kouluissa ja kirkollisissa yhteisöissä käytettyjä latinankielisiä lauluja. Theodoricus Petri toimitti kokoelman, ja se painettiin Greifswaldissa. Monet laulut olivat julkaisua vanhempia, joten 1582 on kokoelman painovuosi, ei laulujen ensimmäinen esitysvuosi.
1640
Turun kuninkaallinen akatemia
Nykyisen Suomen alueen ensimmäinen yliopisto perustettiin Turkuun. Vuoden 1827 Turun palon jälkeen se siirrettiin Helsinkiin vuonna 1828.
1700–1743
Sotia, miehityksiä ja siirtyviä rajoja
Suuri Pohjan sota toi Venäjän miehityksen, joka tunnetaan Suomessa isovihana. Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Venäjälle siirtyi kaakkoisia alueita, myös Viipuri. Uusi sota ja pikkuvihaksi kutsuttu miehitys päättyivät Turun rauhaan vuonna 1743, jolloin raja siirtyi jälleen lännemmäksi.
1809–1917
Autonominen suuriruhtinaskunta
Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1808–1809 Venäjä miehitti Ruotsin valtakunnan itäiset alueet. Niistä muodostui Suomen suuriruhtinaskunnan ydin, jolla oli oma keskushallinto Venäjän keisarin alaisuudessa ja jossa monet aiemmat lait, oikeudet ja luterilaiset rakenteet säilyivät.
1808–1809
Ruotsin ja Venäjän sota (Suomen sota)
Venäläiset joukot ylittivät Ruotsin valtakunnan itärajan helmikuussa 1808. Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 säädyt vannoivat uskollisuutta keisari Aleksanteri I:lle, joka antoi hallitsijanvakuutuksen uskonnon, perustuslakien, oikeuksien ja etuoikeuksien säilyttämisestä. Ruotsi luovutti alueen Venäjälle Haminan rauhassa syyskuussa 1809.
1812
Helsingistä tulee pääkaupunki
Pääkaupunki siirrettiin Turusta lähemmäs Pietaria. Samana vuonna niin sanottu Vanha Suomi, johon myös Viipuri kuului, liitettiin suuriruhtinaskuntaan. Yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1828.
1835 ja 1849
Kalevala muotoutuu
Elias Lönnrot julkaisi ensimmäisen Kalevalan vuonna 1835 ja huomattavasti laajennetun laitoksen vuonna 1849. Hän rakensi kirjallisen eepoksen erityisesti Vienan Karjalassa tallennetuista suullisista runoista sekä muusta karjalaisesta, suomalaisesta ja inkeriläisestä aineistosta. Lönnrot muokkasi ja yhdisteli runoja sekä niiden erilaisia karjalan- ja suomenkielisiä muotoja suomenkieliseksi teokseksi, jonka tunnemme Kalevalana.
Yhteys meihinKalevalasta tuli yksi suomenkielisen kirjallisuuden tärkeimmistä teoksista. Sen sanasto ja runokieli vaikuttivat kehittyvään kirjasuomeen, ja sen kertomukset innoittivat suomalaista taidetta ja musiikkia sekä kytkeytyivät läheisesti kansalliseen identiteettiin. Karjalaiset ja inkeriläiset lähteet ovat olennainen osa tätä historiaa.
1863
Kieliasetus
Keisari Aleksanteri II:n kieliasetus aloitti kahdenkymmenen vuoden siirtymäajan, jonka kuluessa suomen oli määrä saavuttaa ruotsin kanssa tasavertainen asema suomenkielistä väestöä välittömästi koskevissa asioissa. Suomen käyttö hallinnossa, koulutuksessa ja julkisessa elämässä laajeni, mutta ruotsi ei poistunut niistä.
1880-luvulta 1920-luvulle
Laaja siirtolaisuus valtamerten taakse
Yli 300 000 ihmistä lähti Suomesta Pohjois-Amerikkaan 1900-luvun vaihteen suuren muuton aikana. Työ, mahdollisuus saada maata, sukulaissuhteet ja taloudelliset mahdollisuudet ohjasivat muuttoa, ja osa siirtolaisista palasi myöhemmin Suomeen.
Yhteys meihinTällä kaudella syntyi monia Washingtonin, Oregonin ja muun Tyynenmeren luoteisrannikon suomalaisyhteisöjä.
1899–1917
Sortokaudet ja vastarinta
Keisarikunnan politiikka pyrki kaventamaan Suomen autonomiaa. Suomalaiset reagoivat eri tavoin, muun muassa adresseilla, perustuslaillisella vastarinnalla, kulttuuritoiminnalla ja myöntyväisyydellä. Venäjän vuoden 1917 vallankumoukset loivat lopulta poliittiset olosuhteet, joissa Suomen itsenäistyminen tuli mahdolliseksi.
1906–1907
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
Suomi sai yksikamarisen eduskunnan sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Vuonna 1907 valitut 19 naista olivat maailman ensimmäiset naiskansanedustajat.
1917–1938
Itsenäisyys ja jakautunut nuori valtio
Itsenäisyys toteutui Venäjän vallankumouksen aikana, mutta ensimmäisiä vuosia varjostivat sisäinen sota ja vaikea sovintotyö.

Arki vuosisadan alussa
Kaupunki, koti ja sauna
Helsinkiläinen sauna 1900-luvun alusta muistuttaa, ettei poliittinen historia yksin kuvaa nuoren Suomen elämää. Kaupungistuminen, työ, asuminen, terveys ja yhteiset tavat muovasivat arkea itsenäistymisen molemmin puolin.
Tuntematon kuvaaja, Helsingin kaupunginmuseo, G30758. CC BY 4.0. Kuvan kokoa muutettu. Avaa lähdetietue
6. joulukuuta 1917
Suomi julistautuu itsenäiseksi
Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen. Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen pian sen jälkeen.
Tammi–toukokuu 1918
Suomen sisällissota
Punaisten ja valkoisten välinen sota oli lyhyt ja tuhoisa. Teloitukset, vankileirit, nälkä ja poliittinen jakautuminen jättivät syvät muistot molemmille puolille.
1919
Demokraattinen tasavalta
Suomi sai tasavaltaisen hallitusmuodon, ja K. J. Ståhlbergista tuli ensimmäinen presidentti. Parlamentaarinen demokratia kesti sotien välisen ajan paineet.
1921
Ahvenanmaan itsehallinto vahvistetaan
Kansainliitto vahvisti Suomen suvereniteetin Ahvenanmaalla ja samalla kansainväliset takeet saarten ruotsin kielelle, kulttuurille, itsehallinnolle ja demilitarisoidulle asemalle.
1923
Uskonnonvapauslaki tulee voimaan
Uskonnonvapauslaki vahvisti oikeuden kuulua uskonnolliseen yhdyskuntaan, vaihtaa yhdyskuntaa tai jäädä niiden ulkopuolelle. Muutos oli merkittävä maassa, jossa luterilaisella kirkolla oli pitkään ollut julkinen ja oikeudellinen asema.
1939–1945
Suomi sodassa
Suomalaisessa historiankirjoituksessa erotetaan tavallisesti talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Ne kaikki kuuluvat toisen maailmansodan laajempaan historiaan, mutta niiden osapuolet, välittömät syyt, sotatavoitteet ja rauhanehdot olivat erilaisia.
1939–1940
Talvisota
Saksan ja Neuvostoliiton vuoden 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen salainen lisäpöytäkirja sijoitti Suomen Neuvostoliiton etupiiriin. Kun neuvottelut Neuvostoliiton alue- ja tukikohtavaatimuksista epäonnistuivat, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939. Moskovan rauha päätti sodan 13. maaliskuuta 1940. Suomi säilytti itsenäisyytensä mutta luovutti Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan ja muita alueita sekä vuokrasi Hangon Neuvostoliiton laivastotukikohdaksi.
1941–1944
Jatkosota
Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi uusi sota. Suomi kävi sotaa laajassa sotilaallisessa yhteistyössä Saksan kanssa, vaikka maat eivät solmineet muodollista liittosopimusta. Suomen joukot valtasivat takaisin vuonna 1940 menetettyjä alueita ja miehittivät myös vuoden 1939 rajan takaista Itä-Karjalaa. Syyskuun 1944 Moskovan välirauha palautti vuoden 1940 rajan, velvoitti luovuttamaan Petsamon, vuokraamaan Porkkalan Neuvostoliitolle, maksamaan sotakorvauksia ja poistamaan saksalaiset joukot Suomen alueelta.
1944–1945
Lapin sota
Välirauhanehtojen täyttämiseksi Suomi taisteli poistaakseen saksalaiset joukot Pohjois-Suomesta. Vetäytyessään saksalaiset joukot tuhosivat laajasti Lapin infrastruktuuria ja asutusta.
Sodan inhimilliset seuraukset
Evakot, sotalapset ja jälleenasutus
Noin 400 000 karjalaista ja muuta luovutettujen alueiden asukasta asutettiin muualle Suomeen. Kymmeniä tuhansia lapsia lähetettiin tilapäisesti Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin.

Naiset sota-ajan työssä
Sota-ajan arkista työtä
Tässä SA-kuvan valokuvassa muonituslotat leipovat Syvärillä miehitetyssä Itä-Karjalassa 20. maaliskuuta 1942 jatkosodan aikana. Lotta Svärdin jäsenet toimivat muun muassa muonituksessa, sairaanhoidossa, viestityksessä, ilmavalvonnassa ja väestönsuojelussa. Kuva tuo sotahistorian rinnalle naisten työn ja vastuun säilyttäen samalla työn erityisen ja vaikean sota-ajan yhteyden.
Valokuva: SA-kuva, 20.3.1942. CC BY-SA 4.0. Kuvan kokoa muutettu. Avaa lähdetietue
1945–1989
Jälleenrakennus, puolueettomuus ja muuttoliike
Suomi rakensi maata uudelleen, maksoi sotakorvaukset, teollistui ja kehitti pohjoismaista hyvinvointivaltiota samalla kun suhteita Neuvostoliittoon hoidettiin varovasti.
1944–1952
Jälleenrakennus ja sotakorvaukset
Suomessa rakennettiin uudelleen asuntoja ja infrastruktuuria, asutettiin siirtymään joutuneita perheitä ja maksettiin sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Sotakorvausohjelma vaikutti metalli-, laivanrakennus- ja muun vientiteollisuuden laajenemiseen.
1948
Uusi suhde Neuvostoliittoon
Suomi ja Neuvostoliitto solmivat ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen. Sopimuksesta tuli kylmän sodan ajan ulkopolitiikan keskeinen kehys samalla, kun Suomi pyrki säilyttämään parlamentaarisen demokratian ja liikkumatilansa idän ja lännen välissä.
1955
Laajempi kansainvälinen rooli
Suomi liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin ja Pohjoismaiden neuvostoon. Pohjoismaiset sopimukset yhteisistä työmarkkinoista ja passivapaasta matkustamisesta helpottivat liikkumista alueella.
1950–1970-luvut
Muutto Ruotsiin
Sadattuhannet suomalaiset muuttivat ulkomaille, erityisesti Ruotsiin, jossa teollisuustyö ja korkeammat palkat houkuttelivat. Monet palasivat, toiset rakensivat pysyviä ruotsinsuomalaisia yhteisöjä.
Yhteys meihinVuosien 1969–1970 huippu suuntautui pääasiassa Ruotsiin, ei Yhdysvaltoihin.
1975
Helsingin päätösasiakirja
Suomi isännöi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia, joka oli tärkeä kylmän sodan diplomatian hetki.
1990-luku–nykyhetki
Eurooppalainen ja pohjoismainen Suomi
Kylmän sodan päättyminen muutti Suomen taloutta, kansainvälistä asemaa ja turvallisuuspolitiikkaa.
1995
Suomi liittyy Euroopan unioniin
EU-jäsenyys syvensi Suomen poliittista ja taloudellista yhdentymistä Eurooppaan. Eurosetelit ja -kolikot tulivat käyttöön vuonna 2002.
4. huhtikuuta 2023
Suomi liittyy Natoon
Venäjän täysimittaisen Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen ja turvallisuuspoliittisen uudelleenarvioinnin jälkeen Suomesta tuli Naton ja sen yhteisen puolustuksen jäsen.
Nykyhetki
Monikielinen demokraattinen yhteiskunta
Suomi on pohjoismainen parlamentaarinen tasavalta sekä EU:n ja Naton jäsen. Suomi ja ruotsi ovat kansalliskieliä. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jonka kielillä on laissa turvattu asema saamelaisten kotiseutualueella. Muuttoliike on tuonut nyky-Suomeen lisää kieliä ja yhteisöjä.
Lue syvemmältä
Lähteet ja lisälukemista
Nämä institutionaaliset ja tutkimukseen perustuvat lähteet täydentävät valikoivaa aikajanaa.