Rajat, ihmiset ja muisti

Suomen historian aikajana

Valikoiva opas poliittisiin, uskonnollisiin, kielellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka auttavat ymmärtämään nyky-Suomea.

Ruotsi, Venäjä ja Suomi

Nykyisen Suomen alue ei siirtynyt yhtenä kokonaisuutena valtakunnalta toiselle. Keskiajalta lähtien suuri osa läntisestä ja eteläisestä Suomesta liittyi Ruotsin valtakuntaan. Karjalassa ja itäisillä rajaseuduilla poliittinen valta, kauppa ja kirkkoperinteet muotoutuivat Ruotsin, Novgorodin ja myöhemmin Venäjän pitkissä yhteyksissä ja konflikteissa. Suomesta tuli vuonna 1809 autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa ja vuonna 1917 itsenäinen valtio.

Suomen kartta, jossa näkyvät kaupungit, vesistöt, naapurimaat ja nykyiset rajat
Suomi ja sen naapurialueet nykyisin. Nykyrajoja ei pidä siirtää sellaisinaan menneisyyteen. Kartta: Urutseg, public domain.

Historia tapahtuu kartalla, joka muuttuu

Tämä on nyky-Suomen kartta. Aikajanan kuluessa valtakunnat, hallinnolliset rajat ja ihmisten liikkumisen reitit muuttuivat. Karjala, Tornionlaakso, Turku, Viipuri ja Helsinki kuuluivat eri aikoina erilaisiin poliittisiin ja kulttuurisiin yhteyksiin.

Kartta on maantieteellinen lähtökohta, ei väite siitä, että nykyinen valtio tai sen rajat olisivat aina olleet olemassa.

Toistuva suomalainen tarina: lähteminen ja palaaminen

Talouden muutokset, maan niukkuus, työ, sota ja koulutus ovat ohjanneet suomalaisten muuttoliikettä. Kaksi suurta muuttosuuntaa liittyy erityisen läheisesti tämän sivuston laajempaan kertomukseen.

Tutustu siirtolaisuusatlakseen

1900-luvun vaihteen suuren muuton aikana yli 300 000 ihmistä lähti Suomesta Pohjois-Amerikkaan. Osa palasi myöhemmin Suomeen.

Toisen maailmansodan jälkeen muuttoliike suuntautui pääasiassa Ruotsiin. Monet jäivät sinne pysyvästi, ja huomattava määrä palasi myöhemmin Suomeen.

n. 9000 eaa.–1200-luku

Ennen nykyisiä valtioita

Ihmiset asettuivat alueelle jääkauden jälkeen. Kauppa, kielet, uskomukset ja elämäntavat kehittyivät kauan ennen nykyisiä valtiorajoja.

n. 9000 eaa.

Asutus jääkauden jälkeen

Yhteisöt levittäytyivät alueelle jään vetäytyessä. Metsästys, kalastus, maanviljely ja Itämeren kauppa muovasivat eri seutuja vuosituhansien ajan.

Ennen keskiaikaa

Itämerensuomalaiset ja saamelaiset yhteisöt

Alueella eli yhteisöjä, joiden kauppareitit, kielet ja kulttuurisuhteet limittyivät. Niihin kuului suomen- ja karjalankielisten kansojen edeltäjiä. Saamelaiset ovat Sápmin alkuperäiskansa. Sápmi ulottuu nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisosiin.

n. 1000–1200

Kristinusko vakiintuu vähitellen

Kristinusko ei saapunut yhtenä tiettynä vuonna. Arkeologiset löydöt, kuten hautaustapojen muutokset, kertovat kristillisten vaikutteiden leviämisestä kaupan ja yhteyksien mukana sekä idän että lännen kristillisistä perinteistä. 1200-luvulla Länsi-Suomen kirkollinen järjestys liittyi roomalaiskatoliseen kirkkoon ja Ruotsin valtakuntaan.

Yhteys meihinKertomus piispa Henrikistä ja 1150-luvun ristiretkestä perustuu myöhempään keskiaikaiseen traditioon eikä kuvaa yhtä täsmällisesti ajoitettavaa käännytystapahtumaa.

1200-luku–1809

Osa Ruotsin valtakuntaa

Länsi- ja Etelä-Suomi liittyivät Ruotsin kuningaskuntaan ja läntiseen kristikuntaan. Itä-Suomi ja Karjala säilyivät muuttuvana rajaseutuna.

Mikael Agricolan vuonna 1548 painetun suomenkielisen Uuden testamentin nimiösivu

Suomi tulee painetuksi kieleksi

Mikael Agricolan Se Wsi Testamenti ilmestyi vuonna 1548. Teos ei ollut ensimmäinen suomeksi kirjoitettu teksti, mutta se oli varhaisen kirjasuomen ja suomenkielisen kirkollisen elämän merkkipaalu Ruotsin valtakunnassa.

Mikael Agricola, Se Wsi Testamenti, 1548. Kansalliskirjaston digitointi, CC0. Avaa lähdetietue

1300

Turun tuomiokirkko vihitään käyttöön

Turusta tuli keskiaikaisen hiippakunnan keskus. Keskiajalla alueen kirkko oli roomalaiskatolinen ja yhdisti Suomen läntiseen kristikuntaan.

1323

Pähkinäsaaren rauha

Ruotsi ja Novgorod sopivat varhaisesta kirjallisesti dokumentoidusta rajasta alueella. Keskiaikaisen rajan tarkasta kulusta keskustellaan edelleen tutkimuksessa, ja myöhemmät sodat ja rauhansopimukset siirsivät rajaa useita kertoja.

1488

Missale Aboense painetaan

Turun hiippakunnan latinankielinen messukirja painettiin Lyypekissä. Sitä pidetään ensimmäisenä Suomea varten painettuna kirjana, vaikka sitä ei painettu Suomessa eikä se ollut suomenkielinen.

1500-luku–1642

Luterilainen reformaatio

Reformaatio ulottui Ruotsin valtakuntaan ja Suomeen. Varhaisimmat säilyneet tiedot suomenkielisistä jumalanpalveluksista ovat 1530-luvulta, ja Mikael Agricolan suomenkielinen messu ja käsikirja painettiin vuonna 1549. Latinaa, ruotsia ja suomea käytettiin pitkään rinnakkain, joten yhdestä valtakunnallisesta kielenvaihdon vuodesta ei voida puhua. Agricolan suomenkielinen Uusi testamentti ilmestyi vuonna 1548 ja ensimmäinen koko Raamattu suomeksi vuonna 1642; molemmat painettiin Suomen ulkopuolella.

Yhteys meihinSuomen kielen asteittainen käyttö jumalanpalveluksessa ja Raamatussa muodostui keskeiseksi osaksi Suomen luterilaista ja kirjallista perinnettä.

1582

Piae Cantiones julkaistaan

Piae Cantiones kokosi yhteen Turun hiippakunnan kouluissa ja kirkollisissa yhteisöissä käytettyjä latinankielisiä lauluja. Theodoricus Petri toimitti kokoelman, ja se painettiin Greifswaldissa. Monet laulut olivat julkaisua vanhempia, joten 1582 on kokoelman painovuosi, ei laulujen ensimmäinen esitysvuosi.

1640

Turun kuninkaallinen akatemia

Nykyisen Suomen alueen ensimmäinen yliopisto perustettiin Turkuun. Vuoden 1827 Turun palon jälkeen se siirrettiin Helsinkiin vuonna 1828.

1700–1743

Sotia, miehityksiä ja siirtyviä rajoja

Suuri Pohjan sota toi Venäjän miehityksen, joka tunnetaan Suomessa isovihana. Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Venäjälle siirtyi kaakkoisia alueita, myös Viipuri. Uusi sota ja pikkuvihaksi kutsuttu miehitys päättyivät Turun rauhaan vuonna 1743, jolloin raja siirtyi jälleen lännemmäksi.

1809–1917

Autonominen suuriruhtinaskunta

Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1808–1809 Venäjä miehitti Ruotsin valtakunnan itäiset alueet. Niistä muodostui Suomen suuriruhtinaskunnan ydin, jolla oli oma keskushallinto Venäjän keisarin alaisuudessa ja jossa monet aiemmat lait, oikeudet ja luterilaiset rakenteet säilyivät.

1808–1809

Ruotsin ja Venäjän sota (Suomen sota)

Venäläiset joukot ylittivät Ruotsin valtakunnan itärajan helmikuussa 1808. Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 säädyt vannoivat uskollisuutta keisari Aleksanteri I:lle, joka antoi hallitsijanvakuutuksen uskonnon, perustuslakien, oikeuksien ja etuoikeuksien säilyttämisestä. Ruotsi luovutti alueen Venäjälle Haminan rauhassa syyskuussa 1809.

1812

Helsingistä tulee pääkaupunki

Pääkaupunki siirrettiin Turusta lähemmäs Pietaria. Samana vuonna niin sanottu Vanha Suomi, johon myös Viipuri kuului, liitettiin suuriruhtinaskuntaan. Yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1828.

1835 ja 1849

Kalevala muotoutuu

Elias Lönnrot julkaisi ensimmäisen Kalevalan vuonna 1835 ja huomattavasti laajennetun laitoksen vuonna 1849. Hän rakensi kirjallisen eepoksen erityisesti Vienan Karjalassa tallennetuista suullisista runoista sekä muusta karjalaisesta, suomalaisesta ja inkeriläisestä aineistosta. Lönnrot muokkasi ja yhdisteli runoja sekä niiden erilaisia karjalan- ja suomenkielisiä muotoja suomenkieliseksi teokseksi, jonka tunnemme Kalevalana.

Yhteys meihinKalevalasta tuli yksi suomenkielisen kirjallisuuden tärkeimmistä teoksista. Sen sanasto ja runokieli vaikuttivat kehittyvään kirjasuomeen, ja sen kertomukset innoittivat suomalaista taidetta ja musiikkia sekä kytkeytyivät läheisesti kansalliseen identiteettiin. Karjalaiset ja inkeriläiset lähteet ovat olennainen osa tätä historiaa.

1863

Kieliasetus

Keisari Aleksanteri II:n kieliasetus aloitti kahdenkymmenen vuoden siirtymäajan, jonka kuluessa suomen oli määrä saavuttaa ruotsin kanssa tasavertainen asema suomenkielistä väestöä välittömästi koskevissa asioissa. Suomen käyttö hallinnossa, koulutuksessa ja julkisessa elämässä laajeni, mutta ruotsi ei poistunut niistä.

1880-luvulta 1920-luvulle

Laaja siirtolaisuus valtamerten taakse

Yli 300 000 ihmistä lähti Suomesta Pohjois-Amerikkaan 1900-luvun vaihteen suuren muuton aikana. Työ, mahdollisuus saada maata, sukulaissuhteet ja taloudelliset mahdollisuudet ohjasivat muuttoa, ja osa siirtolaisista palasi myöhemmin Suomeen.

Yhteys meihinTällä kaudella syntyi monia Washingtonin, Oregonin ja muun Tyynenmeren luoteisrannikon suomalaisyhteisöjä.

1899–1917

Sortokaudet ja vastarinta

Keisarikunnan politiikka pyrki kaventamaan Suomen autonomiaa. Suomalaiset reagoivat eri tavoin, muun muassa adresseilla, perustuslaillisella vastarinnalla, kulttuuritoiminnalla ja myöntyväisyydellä. Venäjän vuoden 1917 vallankumoukset loivat lopulta poliittiset olosuhteet, joissa Suomen itsenäistyminen tuli mahdolliseksi.

1906–1907

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus

Suomi sai yksikamarisen eduskunnan sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Vuonna 1907 valitut 19 naista olivat maailman ensimmäiset naiskansanedustajat.

1917–1938

Itsenäisyys ja jakautunut nuori valtio

Itsenäisyys toteutui Venäjän vallankumouksen aikana, mutta ensimmäisiä vuosia varjostivat sisäinen sota ja vaikea sovintotyö.

Helsinkiläisen saunan sisätila 1900-luvun alussa; kylpijöillä on koivuvihdat

Kaupunki, koti ja sauna

Helsinkiläinen sauna 1900-luvun alusta muistuttaa, ettei poliittinen historia yksin kuvaa nuoren Suomen elämää. Kaupungistuminen, työ, asuminen, terveys ja yhteiset tavat muovasivat arkea itsenäistymisen molemmin puolin.

Tuntematon kuvaaja, Helsingin kaupunginmuseo, G30758. CC BY 4.0. Kuvan kokoa muutettu. Avaa lähdetietue

6. joulukuuta 1917

Suomi julistautuu itsenäiseksi

Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen. Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen pian sen jälkeen.

Tammi–toukokuu 1918

Suomen sisällissota

Punaisten ja valkoisten välinen sota oli lyhyt ja tuhoisa. Teloitukset, vankileirit, nälkä ja poliittinen jakautuminen jättivät syvät muistot molemmille puolille.

1919

Demokraattinen tasavalta

Suomi sai tasavaltaisen hallitusmuodon, ja K. J. Ståhlbergista tuli ensimmäinen presidentti. Parlamentaarinen demokratia kesti sotien välisen ajan paineet.

1921

Ahvenanmaan itsehallinto vahvistetaan

Kansainliitto vahvisti Suomen suvereniteetin Ahvenanmaalla ja samalla kansainväliset takeet saarten ruotsin kielelle, kulttuurille, itsehallinnolle ja demilitarisoidulle asemalle.

1923

Uskonnonvapauslaki tulee voimaan

Uskonnonvapauslaki vahvisti oikeuden kuulua uskonnolliseen yhdyskuntaan, vaihtaa yhdyskuntaa tai jäädä niiden ulkopuolelle. Muutos oli merkittävä maassa, jossa luterilaisella kirkolla oli pitkään ollut julkinen ja oikeudellinen asema.

1939–1945

Suomi sodassa

Suomalaisessa historiankirjoituksessa erotetaan tavallisesti talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Ne kaikki kuuluvat toisen maailmansodan laajempaan historiaan, mutta niiden osapuolet, välittömät syyt, sotatavoitteet ja rauhanehdot olivat erilaisia.

1939–1940

Talvisota

Saksan ja Neuvostoliiton vuoden 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen salainen lisäpöytäkirja sijoitti Suomen Neuvostoliiton etupiiriin. Kun neuvottelut Neuvostoliiton alue- ja tukikohtavaatimuksista epäonnistuivat, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939. Moskovan rauha päätti sodan 13. maaliskuuta 1940. Suomi säilytti itsenäisyytensä mutta luovutti Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan ja muita alueita sekä vuokrasi Hangon Neuvostoliiton laivastotukikohdaksi.

1941–1944

Jatkosota

Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi uusi sota. Suomi kävi sotaa laajassa sotilaallisessa yhteistyössä Saksan kanssa, vaikka maat eivät solmineet muodollista liittosopimusta. Suomen joukot valtasivat takaisin vuonna 1940 menetettyjä alueita ja miehittivät myös vuoden 1939 rajan takaista Itä-Karjalaa. Syyskuun 1944 Moskovan välirauha palautti vuoden 1940 rajan, velvoitti luovuttamaan Petsamon, vuokraamaan Porkkalan Neuvostoliitolle, maksamaan sotakorvauksia ja poistamaan saksalaiset joukot Suomen alueelta.

1944–1945

Lapin sota

Välirauhanehtojen täyttämiseksi Suomi taisteli poistaakseen saksalaiset joukot Pohjois-Suomesta. Vetäytyessään saksalaiset joukot tuhosivat laajasti Lapin infrastruktuuria ja asutusta.

Sodan inhimilliset seuraukset

Evakot, sotalapset ja jälleenasutus

Noin 400 000 karjalaista ja muuta luovutettujen alueiden asukasta asutettiin muualle Suomeen. Kymmeniä tuhansia lapsia lähetettiin tilapäisesti Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin.

Muonituslottia leipomassa Syvärillä jatkosodan aikana 20. maaliskuuta 1942

Sota-ajan arkista työtä

Tässä SA-kuvan valokuvassa muonituslotat leipovat Syvärillä miehitetyssä Itä-Karjalassa 20. maaliskuuta 1942 jatkosodan aikana. Lotta Svärdin jäsenet toimivat muun muassa muonituksessa, sairaanhoidossa, viestityksessä, ilmavalvonnassa ja väestönsuojelussa. Kuva tuo sotahistorian rinnalle naisten työn ja vastuun säilyttäen samalla työn erityisen ja vaikean sota-ajan yhteyden.

Valokuva: SA-kuva, 20.3.1942. CC BY-SA 4.0. Kuvan kokoa muutettu. Avaa lähdetietue

1945–1989

Jälleenrakennus, puolueettomuus ja muuttoliike

Suomi rakensi maata uudelleen, maksoi sotakorvaukset, teollistui ja kehitti pohjoismaista hyvinvointivaltiota samalla kun suhteita Neuvostoliittoon hoidettiin varovasti.

1944–1952

Jälleenrakennus ja sotakorvaukset

Suomessa rakennettiin uudelleen asuntoja ja infrastruktuuria, asutettiin siirtymään joutuneita perheitä ja maksettiin sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Sotakorvausohjelma vaikutti metalli-, laivanrakennus- ja muun vientiteollisuuden laajenemiseen.

1948

Uusi suhde Neuvostoliittoon

Suomi ja Neuvostoliitto solmivat ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen. Sopimuksesta tuli kylmän sodan ajan ulkopolitiikan keskeinen kehys samalla, kun Suomi pyrki säilyttämään parlamentaarisen demokratian ja liikkumatilansa idän ja lännen välissä.

1955

Laajempi kansainvälinen rooli

Suomi liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin ja Pohjoismaiden neuvostoon. Pohjoismaiset sopimukset yhteisistä työmarkkinoista ja passivapaasta matkustamisesta helpottivat liikkumista alueella.

1950–1970-luvut

Muutto Ruotsiin

Sadattuhannet suomalaiset muuttivat ulkomaille, erityisesti Ruotsiin, jossa teollisuustyö ja korkeammat palkat houkuttelivat. Monet palasivat, toiset rakensivat pysyviä ruotsinsuomalaisia yhteisöjä.

Yhteys meihinVuosien 1969–1970 huippu suuntautui pääasiassa Ruotsiin, ei Yhdysvaltoihin.

1975

Helsingin päätösasiakirja

Suomi isännöi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia, joka oli tärkeä kylmän sodan diplomatian hetki.

1990-luku–nykyhetki

Eurooppalainen ja pohjoismainen Suomi

Kylmän sodan päättyminen muutti Suomen taloutta, kansainvälistä asemaa ja turvallisuuspolitiikkaa.

1995

Suomi liittyy Euroopan unioniin

EU-jäsenyys syvensi Suomen poliittista ja taloudellista yhdentymistä Eurooppaan. Eurosetelit ja -kolikot tulivat käyttöön vuonna 2002.

4. huhtikuuta 2023

Suomi liittyy Natoon

Venäjän täysimittaisen Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen ja turvallisuuspoliittisen uudelleenarvioinnin jälkeen Suomesta tuli Naton ja sen yhteisen puolustuksen jäsen.

Nykyhetki

Monikielinen demokraattinen yhteiskunta

Suomi on pohjoismainen parlamentaarinen tasavalta sekä EU:n ja Naton jäsen. Suomi ja ruotsi ovat kansalliskieliä. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jonka kielillä on laissa turvattu asema saamelaisten kotiseutualueella. Muuttoliike on tuonut nyky-Suomeen lisää kieliä ja yhteisöjä.