Taide, usko ja suomalainen mielikuvitus

Raamattu suomalaisessa taiteessa

Suomalaiset taiteilijat ovat kuvanneet Raamatun kertomuksia sekä pohtineet teoksissaan uskoa, kärsimystä, myötätuntoa ja toivoa. Tämä pieni kokoelma kutsuu katsomaan rauhassa ja huomaamaan, kuinka tutut kristilliset aiheet saavat suomalaisessa taiteessa oman maisemansa ja kuvakielensä.

Keskiaikainen kirkkotaide

Iisain juuri eli Jeesuksen sukupuu, 1510–1522

Tuntematon maalariryhmä; valokuva Tomisti

Lohjan Pyhän Laurin kirkko; valokuva CC BY-SA 4.0. Kuva ja käyttöoikeus

Lohjan Pyhän Laurin kirkon keskiaikainen seinämaalaus, jossa Iisain juuren haaroihin on kuvattu Jeesuksen sukupuun henkilöitä

Iisain juuri eli Jeesuksen sukupuu, 1510–1522 · Tuntematon maalariryhmä; valokuva Tomisti

Raamatun sukupuu kasvaa kirkon seinällä

Lohjan Pyhän Laurin kirkon laaja maalausohjelma kertoo Vanhan ja Uuden testamentin aiheita keskiaikaisen kirkkotilan seinillä ja holveissa. Tässä seinämaalauksessa Iisaista kasvava puu kokoaa Kristuksen esi-isät oksilleen. Maalariryhmän nimi ei ole tiedossa. Maalaukset tehtiin kuivalle rappaukselle eli al secco -tekniikalla, eivät varsinaisina freskoina.

Raamatun yhteys

Jes. 11:1 käyttää versosta ja Iisain kannosta kasvavasta oksasta kertovaa kuvaa. Matteuksen 1. ja Luukkaan 3. luvut esittävät Jeesuksen sukuluettelot eri tavoin.

Katso yhdessä

Löydätkö Iisain puun juurelta ja puun oksille sijoitetut henkilöt? Miten kuva jatkuu ympäröivään holviin ja kirkkotilaan?

Pohdittavaksi

Miksi sukuluettelo on saatettu muuttaa luettavan nimilistan sijasta kasvavaksi puuksi?

Keskiaikainen kirkkotaide

Kalannin alttarikaappi, 1430–1435

Mestari Francke ja tuntematon kuvanveistäjäryhmä; valokuva Sailko

Suomen kansallismuseo, H4329:6; valokuva CC BY 3.0. Kuva ja käyttöoikeus

Avoin Kalannin alttarikaappi, jossa on kullattuja veistoksia Marian elämästä ja maalattuja kuvia Pyhän Barbaran legendasta

Kalannin alttarikaappi, 1430–1435 · Mestari Francke ja tuntematon kuvanveistäjäryhmä; valokuva Sailko

Kansainvälinen taideteos keskiajan Kalannissa

Tämä suuri alttarikaappi valmistettiin Hampurissa ja tilattiin todennäköisesti Kalannin kirkkoon pian kirkon valmistumisen jälkeen. Keskiosan veistokset kuvaavat Marian elämän vaiheita, kuten Jeesuksen syntymää ja ympärileikkausta. Siipien maalaukset kertovat Pyhän Barbaran myöhemmästä legendasta, eivät Raamatun tapahtumista. Teos muistuttaa, että keskiajan Suomen kirkot kuuluivat laajoihin eurooppalaisiin uskonnon, kaupan ja taiteen verkostoihin.

Raamatun yhteys

Luuk. 2:1–21 kertoo Jeesuksen syntymästä ja ympärileikkauksesta. Kaapin muut Mariaa ja Pyhää Barbaraa koskevat aiheet perustuvat kristilliseen perinteeseen Raamatun tekstien ulkopuolella.

Katso yhdessä

Mitkä osat ovat veistettyjä ja mitkä maalattuja? Miten kullan, värien, ovien ja monien pienten kohtausten käyttö ohjaa katsomista?

Pohdittavaksi

Millaista oli kohdata näin moniosainen kuva aikana, jolloin useimmat seurakuntalaiset eivät omistaneet Raamattua?

Raamatun kertomus

Kristus ja Mataleena, 1890

Albert Edelfelt

Ateneumin taidemuseo, Kansallisgalleria. Kuva ja käyttöoikeus

Ylösnoussut Kristus puhuu Maria Magdalenalle suomalaisen koivikon reunassa

Kristus ja Mataleena, 1890 · Albert Edelfelt

Ylösnousemuskertomus suomalaisessa maisemassa

Edelfelt sijoittaa ylösnousseen Kristuksen ja Maria Magdalenan suomalaisen koivikon reunaan. Nimi Mataleena yhdistää raamatullisen henkilön suomalaiseen kansanperinteeseen, ja tuttu maisema tuo pääsiäiskertomuksen lähelle suomalaisia katsojia.

Raamatun yhteys

Joh. 20:11–18: Maria kohtaa ylösnousseen Jeesuksen haudan luona ja tunnistaa hänet, kun tämä kutsuu häntä nimeltä.

Katso yhdessä

Mitä hahmojen käsien eleet kertovat? Mikä maisemassa näyttää suomalaiselta?

Pohdittavaksi

Mitä tapahtuu, kun pyhä kertomus sijoitetaan katsojalle tuttuun maisemaan?

Raamatun kertomus

Ylösnousemus, 1906

Magnus Enckell

Tampereen tuomiokirkko. Kuva ja käyttöoikeus

Pitkä fresko, jossa vaaleat hahmot heräävät ja kulkevat yhdessä

Ylösnousemus, 1906 · Magnus Enckell

Liike kohti uutta elämää

Enckellin monumentaalinen alttarimaalaus täyttää Tampereen tuomiokirkon itäpäädyn. Teos ei keskity yhteen dramaattiseen hetkeen. Hahmojen pitkä kulkue rakentaa vaikutelman heräämisestä, liikkeestä ja yhteisestä toivosta.

Raamatun yhteys

Kristillinen ylösnousemustoivo liittyy erityisesti 1. Kor. 15:n sekä evankeliumien pääsiäiskertomusten sanomaan.

Katso yhdessä

Mihin suuntaan hahmot liikkuvat? Ketkä näyttävät heräävän, odottavan tai auttavan toisia?

Pohdittavaksi

Miksi taiteilija on voinut kuvata ylösnousemuksen yhteisenä kulkueena?

Kristillinen ja symbolinen kuvasto

Madonna (Maria ja Marjatta), 1891

Akseli Gallen-Kallela

Gallen-Kallelan Museo. Kuva ja käyttöoikeus

Istuva nainen imettää vauvaa intiimissä sisätilassa

Madonna (Maria ja Marjatta), 1891 · Akseli Gallen-Kallela

Maria, Marjatta ja arkinen äitiys

Teoksen nimessä kristillinen Madonna ja Kalevalan Marjatta kohtaavat tarkoituksellisesti. Mallina ovat taiteilijan puoliso Mary ja heidän lapsensa Marjatta. Teos ei ole raamatullinen seimikuva, vaan se asettaa kristillisen kuvaston, suomalaisen perhe-elämän ja kansalliseepoksen vuoropuheluun.

Raamatun yhteys

Madonna-kuvasto muistuttaa Jeesuksen äidistä Mariasta, mutta tämän teoksen merkitys ei rajoitu yhteen raamatunkohtaan.

Katso yhdessä

Mitkä yksityiskohdat tekevät kuvasta arkisen? Mitkä taas muistuttavat uskonnollisesta kuvasta?

Pohdittavaksi

Miten pyhyys ja tavallinen perhe-elämä voivat näkyä samassa kuvassa?

Kristillinen ja symbolinen kuvasto

Haavoittunut enkeli, 1903

Hugo Simberg

Ateneumin taidemuseo, Kansallisgalleria. Kuva ja käyttöoikeus

Kaksi vakavaa poikaa kantaa haavoittunutta enkeliä paareilla hiljaisessa maisemassa

Haavoittunut enkeli, 1903 · Hugo Simberg

Myötätunto ilman helppoa vastausta

Simberg ei antanut maalaukselle yhtä selitystä. Haavoittunut hahmo ja vakavat kantajat voivat johdattaa ajattelemaan haavoittuvuutta, huolenpitoa, surua ja toivoa. Teosta ei pidä käsitellä kirjaimellisena kuvauksena Raamatun enkeleistä.

Raamatun yhteys

Teos voi kutsua keskusteluun Raamatun kertomuksista, joissa kannetaan toisen taakkaa ja pidetään huolta haavoittuneesta, mutta se ei kuvaa tiettyä raamatunkohtaa.

Katso yhdessä

Mitä kukin hahmo katsoo? Millainen tunnelma syntyy väreistä ja hiljaisesta maisemasta?

Pohdittavaksi

Voiko kuva lohduttaa, vaikka se ei kerro meille, mitä on tapahtunut tai mitä seuraavaksi tapahtuu?