Suomalaiset taiteilijat ovat kuvanneet Raamatun kertomuksia sekä pohtineet teoksissaan uskoa, kärsimystä, myötätuntoa ja toivoa. Tämä pieni kokoelma kutsuu katsomaan rauhassa ja huomaamaan, kuinka tutut kristilliset aiheet saavat suomalaisessa taiteessa oman maisemansa ja kuvakielensä.
Lohjan Pyhän Laurin kirkon laaja maalausohjelma kertoo Vanhan ja Uuden testamentin aiheita keskiaikaisen kirkkotilan seinillä ja holveissa. Tässä seinämaalauksessa Iisaista kasvava puu kokoaa Kristuksen esi-isät oksilleen. Maalariryhmän nimi ei ole tiedossa. Maalaukset tehtiin kuivalle rappaukselle eli al secco -tekniikalla, eivät varsinaisina freskoina.
Raamatun yhteys
Jes. 11:1 käyttää versosta ja Iisain kannosta kasvavasta oksasta kertovaa kuvaa. Matteuksen 1. ja Luukkaan 3. luvut esittävät Jeesuksen sukuluettelot eri tavoin.
Katso yhdessä
Löydätkö Iisain puun juurelta ja puun oksille sijoitetut henkilöt? Miten kuva jatkuu ympäröivään holviin ja kirkkotilaan?
Pohdittavaksi
Miksi sukuluettelo on saatettu muuttaa luettavan nimilistan sijasta kasvavaksi puuksi?
Keskiaikainen kirkkotaide
Kalannin alttarikaappi, 1430–1435
Mestari Francke ja tuntematon kuvanveistäjäryhmä; valokuva Sailko
Tämä suuri alttarikaappi valmistettiin Hampurissa ja tilattiin todennäköisesti Kalannin kirkkoon pian kirkon valmistumisen jälkeen. Keskiosan veistokset kuvaavat Marian elämän vaiheita, kuten Jeesuksen syntymää ja ympärileikkausta. Siipien maalaukset kertovat Pyhän Barbaran myöhemmästä legendasta, eivät Raamatun tapahtumista. Teos muistuttaa, että keskiajan Suomen kirkot kuuluivat laajoihin eurooppalaisiin uskonnon, kaupan ja taiteen verkostoihin.
Raamatun yhteys
Luuk. 2:1–21 kertoo Jeesuksen syntymästä ja ympärileikkauksesta. Kaapin muut Mariaa ja Pyhää Barbaraa koskevat aiheet perustuvat kristilliseen perinteeseen Raamatun tekstien ulkopuolella.
Katso yhdessä
Mitkä osat ovat veistettyjä ja mitkä maalattuja? Miten kullan, värien, ovien ja monien pienten kohtausten käyttö ohjaa katsomista?
Pohdittavaksi
Millaista oli kohdata näin moniosainen kuva aikana, jolloin useimmat seurakuntalaiset eivät omistaneet Raamattua?
Edelfelt sijoittaa ylösnousseen Kristuksen ja Maria Magdalenan suomalaisen koivikon reunaan. Nimi Mataleena yhdistää raamatullisen henkilön suomalaiseen kansanperinteeseen, ja tuttu maisema tuo pääsiäiskertomuksen lähelle suomalaisia katsojia.
Raamatun yhteys
Joh. 20:11–18: Maria kohtaa ylösnousseen Jeesuksen haudan luona ja tunnistaa hänet, kun tämä kutsuu häntä nimeltä.
Katso yhdessä
Mitä hahmojen käsien eleet kertovat? Mikä maisemassa näyttää suomalaiselta?
Pohdittavaksi
Mitä tapahtuu, kun pyhä kertomus sijoitetaan katsojalle tuttuun maisemaan?
Enckellin monumentaalinen alttarimaalaus täyttää Tampereen tuomiokirkon itäpäädyn. Teos ei keskity yhteen dramaattiseen hetkeen. Hahmojen pitkä kulkue rakentaa vaikutelman heräämisestä, liikkeestä ja yhteisestä toivosta.
Raamatun yhteys
Kristillinen ylösnousemustoivo liittyy erityisesti 1. Kor. 15:n sekä evankeliumien pääsiäiskertomusten sanomaan.
Katso yhdessä
Mihin suuntaan hahmot liikkuvat? Ketkä näyttävät heräävän, odottavan tai auttavan toisia?
Pohdittavaksi
Miksi taiteilija on voinut kuvata ylösnousemuksen yhteisenä kulkueena?
Teoksen nimessä kristillinen Madonna ja Kalevalan Marjatta kohtaavat tarkoituksellisesti. Mallina ovat taiteilijan puoliso Mary ja heidän lapsensa Marjatta. Teos ei ole raamatullinen seimikuva, vaan se asettaa kristillisen kuvaston, suomalaisen perhe-elämän ja kansalliseepoksen vuoropuheluun.
Raamatun yhteys
Madonna-kuvasto muistuttaa Jeesuksen äidistä Mariasta, mutta tämän teoksen merkitys ei rajoitu yhteen raamatunkohtaan.
Katso yhdessä
Mitkä yksityiskohdat tekevät kuvasta arkisen? Mitkä taas muistuttavat uskonnollisesta kuvasta?
Pohdittavaksi
Miten pyhyys ja tavallinen perhe-elämä voivat näkyä samassa kuvassa?
Simberg ei antanut maalaukselle yhtä selitystä. Haavoittunut hahmo ja vakavat kantajat voivat johdattaa ajattelemaan haavoittuvuutta, huolenpitoa, surua ja toivoa. Teosta ei pidä käsitellä kirjaimellisena kuvauksena Raamatun enkeleistä.
Raamatun yhteys
Teos voi kutsua keskusteluun Raamatun kertomuksista, joissa kannetaan toisen taakkaa ja pidetään huolta haavoittuneesta, mutta se ei kuvaa tiettyä raamatunkohtaa.
Katso yhdessä
Mitä kukin hahmo katsoo? Millainen tunnelma syntyy väreistä ja hiljaisesta maisemasta?
Pohdittavaksi
Voiko kuva lohduttaa, vaikka se ei kerro meille, mitä on tapahtunut tai mitä seuraavaksi tapahtuu?
Seuraava luku
Kokoelma saa kasvaa
Kokoelma ulottuu nyt keskiaikaisesta kirkkotaiteesta 1900-luvun alkuun. Sitä voidaan myöhemmin täydentää uusilla alttaritauluilla, lasimaalauksilla ja muilla teoksilla, joiden taustatiedot sekä kuvien käyttöoikeudet voidaan varmistaa.