Kielikunnat, kartat ja sukukielet

Mihin suomi kuuluu?

Astu kielimetsään, jossa indoeurooppalaiset, uralilaiset, turkkilaiset ja kartvelilaiset kielet kasvavat eri rungoista. Täältä voit jatkaa suomeen ja sen sukukieliin, suomen ja viron vertailuun, sukukielten rukous- ja musiikkiperinteisiin tai Inkerin kansoihin.

Neljä eri runkoa

Kielten metsä

Lähekkäin puhutut kielet eivät välttämättä ole sukua toisilleen. Jokainen alla oleva puu on oma kielikuntansa: niiden oksia ei pidä liittää yhdeksi sukupuuksi.

Indoeurooppalaiset kielet

Laaja kielikunta, joka ulottuu Euroopasta Iraniin ja Etelä-Aasiaan.

  • Germaaniset · ruotsi, englanti, saksa
  • Itaalinen haara · latina ja sen jälkeläiset, romaaniset kielet: italia, ranska, espanja, portugali, romania ja muut
  • Balttilais-slaavilaiset · latvia, liettua, puola, venäjä
  • Armenia ja kreikka · omat haaransa
  • Indoiranilaiset · persia, kurdi, hindi ja monet muut

Uralilaiset kielet

Suomen kielikunta, joka ulottuu Itämereltä ja Keski-Euroopasta Siperiaan.

  • Itämerensuomalaiset · suomi, viro, karjala, liivi
  • Saamelaiskielet · nykyisin yhdeksän puhuttua kieltä
  • Volgan ja Permin alue · ersä, mokša, mari, udmurtti, komi
  • unkari, mansi, hanti ja samojedikielet

Turkkilaiset kielet

Erillinen kielikunta, joka ulottuu Anatoliasta ja Kaukasukselta Keski-Aasiaan ja Siperiaan.

  • Oguusilaiset · turkki, azerbaidžani (azeri), turkmeeni, gagauzi
  • Kiptšakkilaiset · kazakki, kirgiisi, tataari, baškiiri
  • Karlukkilaiset · uzbekki ja uiguuri
  • Muut haarat · jakuutti, tuva, tšuvassi ja muut

Kartvelilaiset kielet

Erillinen eteläkaukasialainen kielikunta, joka ei kuulu indoeurooppalaisiin eikä turkkilaisiin kieliin.

  • georgia · kielikunnan suurin kieli
  • svani · kartvelilaisen kielikunnan oma haara
  • zanilaiset · mingreli ja lazi

Miten puuta luetaan

Yhteinen kanta, eriytyvät oksat

Ylhäällä oleva kantakieli on kielikunnan yhteinen rekonstruoitu esi-isä. Pääviiva jakautuu kielihaaroihin; korttien sisällä pienemmät oksat johtavat yksittäisiin kieliin. Tämä kuvaa kielellistä sukulaisuutta, ei kansojen tai perimän sukupuuta.

Vertailupuu

Indoeurooppalainen kielikunta

Laaja yleiskuva päähaaroista ja tunnetuista kielistä. Risti (†) merkitsee sammunutta kieltä tai haaraa.

Germaaniset kielet

Pohjoisgermaanisetruotsi, tanska, norja, islanti, fääri
Länsigermaanisetenglanti, saksa, hollanti, afrikaans, friisi, jiddiš
Itägermaaniset †gootti ja muut sammuneet kielet

Italiset kielet

Latina ja romaaniset kieletlatina †; italia, ranska, espanja, portugali, romania, katalaani ja muut
Muut italiset †oski, umbri ja lähikielet

Balttilais-slaavilaiset kielet

Balttilaisetliettua, latvia; muinaispreussi †
Itäslaavilaisetvenäjä, ukraina, valkovenäjä
Länsislaavilaisetpuola, tšekki, slovakki, ylä- ja alasorbi
Eteläslaavilaisetsloveeni, kroaatti, bosnia, serbia, montenegro, makedonia, bulgaria

Indoiranilaiset kielet

Indoarjalaisetsanskrit †; hindi, urdu, bengali, pandžabi, marathi, gudžarati, nepali, sinhali, romani ja monet muut
Iranilaisetavesta †, muinaispersia †; persia, kurdi, pašto, belutši, osseetti ja muut
Nuristanilaisetpieni Afganistanissa ja Pakistanissa puhuttava kieliryhmä

Kelttiläiset kielet

Goidelilaisetiiri, gaeli, manksi
Brittiläisetkymri, bretoni, korni
Mannerkelttiläiset †gallia ja muut sammuneet kielet

Helleeniset kielet

Kreikkamuinaiskreikka † ja nykykreikka

Armenia

Armenialainen haaraklassinen armenia †; itä- ja länsiarmenia

Albania

Albanialainen haaraalbanian gegi- ja toskimuodot

Anatolialaiset †

Sammunut muinainen haaraheetti, luuvi, lykia ja lähikielet

Tokaariset kielet †

Sammunut muinainen haaratokaari A ja tokaari B

Pyyhkäise sivusuunnassa nähdäksesi koko puun.

Suomen kielisuku

Uralilainen kielikunta

Yhdeksän kiistatonta pääryhmää esitetään rinnakkain. Niiden keskinäisestä syvemmästä järjestyksestä ei ole täyttä yksimielisyyttä.

Samojedikielet

Pohjoissamojedilaisettundranenetsi, metsänenetsi, tundraenetsi, metsäenetsi, nganasani
Eteläsamojedilaisetselkuppi; kamassi †, matori † ja muut heikosti dokumentoidut kielimuodot

Pyyhkäise sivusuunnassa nähdäksesi kaikki yhdeksän haaraa.

Luokittelun lähteitä: Glottolog: Indo-European, Glottolog: Uralic sekä Oxford Guide to the Uralic Languages.