Karttoja, siirtolaisuutta ja yhteisöä
Suomesta Tyynenmeren luoteisrannikolle
Seuraa ihmisiä, paikkoja, seurakuntia ja kulttuuriverkostoja, jotka yhdistivät Suomen Washingtoniin, Oregoniin ja Brittiläiseen Kolumbiaan, ja katso, kuinka tämä historia auttaa ymmärtämään FLC:tä nykyään.
Kuinka yhteisö juurtui
Suomalaissiirtolaisuus loi yhteisöjä Puget Soundin, Grays Harborin ja Columbiajoen alajuoksun ympärille. Ihmiset eivät vain muuttaneet, vaan perustivat seurakuntia, kuoroja, raittiusseuroja, veljesjärjestöjä, sanomalehtiä ja keskinäisen avun verkostoja. Vuonna 1919 perustettu FLC kasvoi tässä laajemmassa suomalaisessa maailmassa.

Työ ja siirtolaisuus
Grays Harborin metsätalous
Tämä vuoden 1913 valokuva näyttää Greenwood Log Companyn hakkuualuetta Aberdeenissa. Metsä- ja sahateollisuus toi Grays Harboriin työntekijöitä monista maista ja oli yksi alueen suomalaismuuttoa ohjanneista elinkeinoista.
Arkistotieto ei nimeä kuvassa mahdollisesti näkyvien ihmisten etnistä taustaa. Siksi kuva esitetään Grays Harborin työympäristönä, ei muotokuvana suomalaisista metsätyöntekijöistä.
Maa ja maisema
Missä Suomi on?
Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa Ruotsin, Norjan ja Venäjän välissä. Paikkamerkit näyttävät maantieteellistä kokonaisuutta ja kunnille uusimman kokonaisen vuoden virallisen väkiluvun. Kirkkokohteet esittelevät toimivia luterilaisia kirkkoja, merkittävää kirkkoarkkitehtuuria ja Porvoon ruotsinkielisen hiippakunnan. Ne eivät kuvaa siirtolaisten dokumentoituja lähtöpaikkoja.
Viipurin kohde sijaitsee nykyisen Suomen rajan ulkopuolella Venäjällä. Se on mukana paikan suomalaisen ja luterilaisen historian vuoksi. Haaparanta sijaitsee Ruotsissa ja on mukana Tornionlaakson rajat ylittävän suomalaisen ja meänkielisen kulttuurin vuoksi. Porvoon merkki osoittaa tuomiokirkon ja hiippakunnan keskuksen; eri puolilla Suomea ja Ahvenanmaata toimivan hiippakunnan rajoja ei ole merkitty karttaan.
Kaupunkeja ja paikkoja kartalla
Helsinki
Suomen pääkaupunki Suomenlahden rannalla
694 392 asukasta · 31.12.2025
Paikalliset luterilaiset seurakunnatTurku
Historiallinen kaupunki Suomen lounaisrannikolla
209 633 asukasta · 31.12.2025
Paikalliset luterilaiset seurakunnatPorvoo · Borgå
Suomen toiseksi vanhin kaupunki sekä suomen- ja ruotsinkielisen elämän kaksikielinen keskus
51 863 asukasta · 31.12.2025
Paikalliset luterilaiset seurakunnatTampere
Sisämaakaupunki kahden järven välissä
263 337 asukasta · 31.12.2025
Paikalliset luterilaiset seurakunnatJyväskylä
Keski-Suomen yliopistokaupunki järvimaisemien keskellä ja läheisesti yhteydessä Alvar Aallon arkkitehtuuriin
149 895 asukasta · 31.12.2025
Jyväskylän seurakuntaIisalmi
Pohjoissavolainen kaupunki ja Ylä-Savon aluekeskus Järvi-Suomessa
20 205 asukasta · 31.12.2025
Iisalmen seurakuntaKotka
Merikaupunki Kymijoen suulla Suomenlahden rannalla
50 029 asukasta · 31.12.2025
Kotka-Kymin seurakuntaPunkaharju (Savonlinna)
Järvi-Suomen tunnettu harju ja kansallismaisema; entinen kunta liitettiin Savonlinnaan vuonna 2013
Punkaharjun kirkkoVaasa
Kaksikielinen kaupunki Pohjanlahden rannalla
71 209 asukasta · 31.12.2025
Paikalliset luterilaiset seurakunnatOulu
Pohjoinen kaupunki Pohjanlahden rannalla
217 469 asukasta · 31.12.2025
Paikalliset luterilaiset seurakunnatRovaniemi
Portti Suomen Lappiin
66 191 asukasta · 31.12.2025
Rovaniemen seurakuntaSodankylä
Laaja pohjoinen kunta Suomen Lapissa napapiirin pohjoispuolella
8 095 asukasta · 31.12.2025
Sodankylän seurakuntaYlitornio
Suomalainen kunta Tornionlaaksossa, jossa valtakunnanraja kohtaa yhteisen rajaseudun kulttuurin
3 673 asukasta · 31.12.2025
Ylitornion seurakuntaHaaparanta · Haparanda (Ruotsi)
Ruotsalainen rajakaupunki Tornion vieressä; mukana Tornionlaakson yhteisen suomalaisen, meänkielisen ja ruotsalaisen elämän vuoksi
Haaparannan seurakunta, Ruotsin kirkkoLappeenranta
Eteläkarjalainen kaupunki Saimaan rannalla
73 241 asukasta · 31.12.2025
Paikalliset luterilaiset seurakunnatImatra
Eteläkarjalainen kaupunki, joka tunnetaan Imatrankoskesta ja teollisuushistoriastaan
24 345 asukasta · 31.12.2025
Imatran seurakuntaSuomen kuntien väkiluvut: Tilastokeskus, väestörakenne 31.12.2025 (julkaistu 2026). Punkaharju on osa Savonlinnaa, ja Haaparanta sijaitsee Ruotsissa, joten niille ei esitetä tässä Suomen kuntatilaston väkilukua. Avaa lähde
Kirkkoja ja kirkkoarkkitehtuuria

Porvoon tuomiokirkko ja Porvoon hiippakunta
Porvoon tuomiokirkko palvelee sekä Porvoon suomalaista seurakuntaa että Borgå svenska domkyrkoförsamlingia. Se on myös Porvoon hiippakunnan piispankirkko. Hiippakunta kokoaa yhteen ruotsinkielisen enemmistön seurakuntia eri puolilta Suomea ja Ahvenanmaalta, joten se ei muodosta yhtä yhtenäistä maantieteellistä aluetta.
Borgå stiftin esittely (ruotsiksi)
Kalannin Pyhän Olavin kirkko
Noin vuosina 1430–1450 rakennettu keskiaikainen kivikirkko tunnetaan erityisesti Pietari Henrikinpojan 1470-luvun alussa tekemistä seinä- ja holvimaalauksista. Hänen signeerattu työnsä antoi nimen keskiaikaisen kirkkomaalauksen ”Kalannin koulukunnalle”.
Museoviraston kohdetiedot
Ruokolahden kirkko
Vuonna 1854 valmistunut kupolikattoinen puinen ristikirkko yhdistää empiretyylin ja uusgotiikan piirteitä Saimaan yläpuolella kohoavalla kirkonmäellä. Paikka liittyy myös Albert Edelfeltin vuonna 1887 maalaamaan teokseen Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä.
Ruokolahden seurakunnan esittely
Petäjäveden vanha kirkko
Keskisuomalaisten rakentama hirsikirkko valmistui vuosina 1763–1765. Siinä renessanssin, barokin ja gotiikan vaikutteet yhdistyvät omaleimaiseen suomalaiseen puurakentamiseen. Kirkko liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994, ja siellä järjestetään yhä kesäisin jumalanpalveluksia ja konsertteja.
Petäjäveden vanhan kirkon verkkosivut
Tampereen tuomiokirkko
Lars Sonckin suunnittelema kansallisromanttinen tuomiokirkko valmistui vuonna 1907. Se on myös yksi Suomen merkittävimmistä kirkkotaiteen kokonaisuuksista: sisätiloissa kohtaavat Hugo Simbergin symbolistiset freskot ja Magnus Enckellin Ylösnousemus-alttarimaalaus.
Tampereen tuomiokirkko ja sen taide
Kerimäen kirkko
Vuonna 1847 valmistunut Kerimäen kirkko on maailman suurin puinen kristillinen kirkko. Yli 3 000 istumapaikan kirkkosali kertoo 1800-luvun suomalaisen puurakentamisen mittakaavasta ja taidosta.
Savonlinnan seurakunnan esittelyHelsingin tuomiokirkko
Senaatintorin valkoinen tuomiokirkko on Helsingin hiippakunnan pääkirkko ja toimiva luterilainen jumalanpalveluspaikka.
Tuomiokirkon verkkosivutTemppeliaukion kirkko
Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema Temppeliaukion kirkko louhittiin suoraan Helsingin kallioon ja katettiin kuparikuvulla.
Kirkon verkkosivutTurun tuomiokirkko
Vuonna 1300 tuomiokirkoksi vihitty kirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pääkirkko ja Suomen kansallispyhäkkö.
Tuomiokirkon verkkosivutMuuramen kirkko
Alvar Aallon vuosina 1926–29 suunnittelema varhainen kirkko yhdistää italialaisia vaikutteita ja modernismiin viittaavia yksityiskohtia.
Alvar Aalto -säätiöLakeuden Ristin kirkko
Alvar Aallon vuonna 1960 valmistunut kirkko ja 65-metrinen kellotorni muodostavat Seinäjoen Aalto-keskuksen kirkollisen ytimen.
Alvar Aalto -säätiöKolmen Ristin kirkko
Imatralle vuonna 1958 valmistunut Alvar Aallon veistoksellinen kirkko yhdistää jumalanpalvelustilan ja muunneltavat seurakuntatilat.
Alvar Aalto -säätiöRistinkirkko
Lahteen vuonna 1978 valmistunut Alvar Aallon kirkko tunnetaan kolmiomaisesta pohjaratkaisustaan ja 52 julkisivuikkunan muodostamasta rististä.
Visit Alvar AaltoViipurin Pietari–Paavalin kirkko
Nykyisessä Venäjän Viipurissa sijaitseva Pietari–Paavalin kirkko on kaupungin ainoa säilynyt luterilainen kirkko. Se palautettiin luterilaiseen käyttöön vuonna 1991, ja sitä kunnostettiin suomalaisten yksityishenkilöiden, kirkollisten yhteisöjen, Kirkon Ulkomaanavun ja ystävyysseurakuntien tuella. Nykyisin kirkko kuuluu Inkerin kirkolle.
Inkerin kirkon historiikkiYhteyksiä valtameren yli
Suomesta Tyynenmeren luoteisrannikolle
Kartta näyttää, kuinka suomalainen elämä rakentui ja elää edelleen paikkojen välisinä yhteyksinä. Mukana on nykyisiä suomalaisia ja pohjoismaisia yhteisöjä Washingtonissa, Oregonissa ja Brittiläisessä Kolumbiassa. Chicago on historiallinen rautateiden solmukohta, jonka kautta monet siirtolaiset jatkoivat länteen.
Katkoviiva kuvaa yhteyttä, ei yhtä historiallisesti dokumentoitua matkareittiä. Washingtonin väestönlaskentatietoja ei ole sovellettu Oregonin tai Kanadan paikkamerkkeihin.
Yksi historiallinen mittari
Suomessa syntyneet Washingtonissa vuonna 1910
Vuoden 1910 liittovaltion väestönlaskenta ei ole tämän tarinan pääasia. Se on yksi harvoista lähteistä, joka näyttää yksityiskohtaisesti, missä Suomessa syntyneet ihmiset asuivat juuri ennen seurakuntamme perustamista vuonna 1919. Luvut auttavat paikantamaan yhteisön, jonka keskellä kirkot, kuorot ja yhdistykset syntyivät.
Suurimmat piirikuntakeskittymät
Valitut kaupungit
| Kaupunki | Suomessa syntyneitä |
|---|---|
| Seattle | 1 298 |
| Aberdeen | 1 050 |
| Spokane | 270 |
| Tacoma | 223 |
| Everett | 118 |
| Bellingham | 37 |
Myöhempi vertailukohta
Ketkä asuivat Washingtonissa vuonna 1980?
Vuoden 1980 väestönlaskenta laski 1 474 Suomessa syntynyttä Washingtonin asukasta. Heistä 128 ilmoitti saapuneensa Yhdysvaltoihin 1970-luvulla. Tämä osoittaa, että 1970-luvulla saapuneita suomalaisia oli yhä osavaltiossa vuonna 1980, mutta se ei kerro kaikkien tulijoiden määrää eikä paluumuuton osuutta.
Kahden väestönlaskennan erotukseen vaikuttavat myös kuolemat, muutot osavaltioiden välillä, uudet tulijat ja otantavirhe. Pysyväksi jäämistä ja Suomeen palaamista on tutkittava muuttoliiketilastojen tai henkilöihin linkitettyjen pitkittäisaineistojen avulla.
Avaa vuoden 1980 lähde, taulukko 195Tutkimushuomioita
Lähteet ja tulkinta
Historialliset väestönlaskentataulukot ovat arvokkaita, mutta niiden luokat heijastavat oman aikansa oletuksia ja kieltä. Sivulla alkuperäinen mittaustapa on näkyvissä ja sen rajoitukset selitetään. Piirikuntien pisteet on sijoitettu likimääräisiin keskikohtiin kartan luettavuuden vuoksi.
- Osavaltion luvut: taulukko 5PDF-sivu 75, painettu sivu 989. Suomi-rivillä ovat vuosien 1910 ja 1900 osavaltioluvut sekä prosenttiosuus.
- Piirikuntaluvut: taulukko IPDF-sivut 82, 84, 86 ja 88, painetut sivut 996, 998, 1000 ja 1002. Etsi Suomi-rivi kohdasta “Foreign nationalities.”
- Kaupunkiluvut: taulukot II ja IIIPDF-sivut 90–91, painetut sivut 1004–1005. Taulukoissa ovat Seattle, Spokane, Tacoma, Aberdeen, Bellingham ja Everett.
- Washingtonin vuoden 1910 väestönlaskentaliiteOsavaltion yhteenveto ja historiallisten luokkien selitys
- Väestönlaskijoiden ohjeet vuodelta 1910Miten syntymämaa, Suomi mukaan lukien, kirjattiin
- Washington State Libraryn piirikuntahistoriatChehalisin piirikunnan nimen muuttaminen Grays Harboriksi vuonna 1915