Kieli, raja ja identiteetti

Meänkieli, “meidän kielemme”

Meänkieli on Ruotsin kansallinen vähemmistökieli, jonka vahvin historiallinen alue on Tornionlaakso ja Pohjois-Ruotsi. Se on läheistä sukua suomelle, mutta sillä on oma historiansa, puhujayhteisönsä, kirjakielensä ja oikeudellinen asemansa.

Kielikunta
Uralilainen · itämerensuomalainen
Lähimmät sukukielet
Suomi ja kveeni
Asema Ruotsissa
Kansallinen vähemmistökieli vuodesta 2000
Puhujia
Arviot vaihtelevat; usein mainitaan noin 50 000–75 000
Ruotsin kartta, johon meänkielen hallintoalueeseen kuuluvat kunnat on merkitty
Meänkielen hallintoalueet. Kartta: Institutet för språk och folkminnen (ISOF). Hallintoalue ei ole sama asia kuin kielen koko puhuma-alue.

Missä kieltä puhutaan?

Tornionlaaksosta koko Ruotsiin

Meänkieli on vahvimmillaan Haaparannan, Ylitornion, Pajalan, Kiirunan ja Jällivaaran seuduilla. Puhujia asuu kuitenkin eri puolilla Ruotsia. Kartta näyttää hallinnollisia alueita, joilla kielelliset oikeudet ovat tavallista vahvemmat. Se ei näytä kaikkia puhujia eikä tarkkaa kielirajaa.

Sukulainen, ei kopio

Miten meänkieli liittyy suomeen?

Meänkieli ja suomi kuuluvat samaan itämerensuomalaiseen kieliryhmään. Ne ovat suurelta osin keskenään ymmärrettäviä, varsinkin meänkielen ja Pohjois-Suomen murteiden välillä.

Vuonna 1809 Tornionlaakson halki vedetty valtakunnanraja jakoi aiemmin yhtenäisen puheyhteisön Ruotsin ja Venäjän suuriruhtinaskunnaksi muuttuneen Suomen välille. Rajan länsipuolella kieli kehittyi vahvassa ruotsin vaikutuksessa, samalla kun Suomen kirjakieltä standardoitiin toisaalla.

Kielen ja murteen raja ei ole vain rakenteellinen kysymys. Meänkielen asema liittyy myös puhujien identiteettiin, historiaan ja Ruotsin päätökseen tunnustaa se omaksi kansalliseksi vähemmistökielekseen.

Sama suku, eri polut

Esimerkit näyttävät läheisen sukulaisuuden. Meänkielessä on useita varieteetteja, joten kaikki puhujat eivät käytä täsmälleen samoja muotoja.

MeänkieliYleiskieli suomiRuotsiHuomio
meänmeidänvår / vårt / våraMeänkielen nimi merkitsee kirjaimellisesti “meidän kieli”.
metmeviPersoonapronomini on erilainen, mutta helposti tunnistettava.
oononärPitkä vokaali kuuluu monissa meänkielen muodoissa.
taihvaissataivaissai himlenH-äänne on meänkielen tunnusomainen piirre monissa sanoissa.
kokuin / kutensomLyhyt muoto esiintyy esimerkiksi Herran rukouksessa.
pyörtyäpyörtyägå vilse / svimmaVarottava näennäisvastine: meänkielessä sana voi tarkoittaa eksymistä, yleissuomessa pyörtymistä.

Kotien kielestä julkiseen elämään

  1. 1809

    Ruotsin ja Suomen välinen uusi raja jakoi Tornionlaakson kielialueen.

  2. 1800-luvun lopulta 1960-luvulle

    Ruotsalaistamispolitiikka ja ruotsinkielinen koulu heikensivät kielen siirtymistä lapsille. Monille meänkieli jäi kodin puhekieleksi ilman mahdollisuutta oppia lukemaan tai kirjoittamaan sitä.

  3. 1970–1980-luvut

    Kielellinen ja tornionlaaksolainen järjestäytyminen vahvistui. Nimi meänkieli, “meidän kielemme”, vakiintui vähitellen.

  4. 2000

    Ruotsi tunnusti meänkielen kansalliseksi vähemmistökieleksi.

  5. Nykyään

    Kieltä opetetaan, tutkitaan, kirjoitetaan ja lähetetään radiossa. Elvytys jatkuu, mutta opettajien ja materiaalien saatavuus rajoittaa yhä käytännön mahdollisuuksia.

Usko ja kieli

Herran rukous meänkielellä

Ruotsin kirkko on julkaissut meänkielisen kirkkokäsikirjan. Alku näyttää sekä sukulaisuuden suomeen että meänkielen omat muodot:

Meänkieli

Isä meitän, joka olet taihvaissa. Pyhitetty olkhoon sinun nimesti. Tulkhoon sinun valtakuntasti.

Suomi

Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi.

Ruotsi

Vår Fader, du som är i himlen. Låt ditt namn bli helgat. Låt ditt rike komma.

Onko meänkieli virallinen kieli?

Täsmällisin ilmaus on, että meänkieli on yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistökielestä. Ruotsi on maan pääkieli. Vähemmistökielen asema velvoittaa yhteiskuntaa suojelemaan ja edistämään meänkieltä, ja tietyillä hallintoalueilla puhujilla on tavallista vahvempia oikeuksia käyttää sitä viranomaisten, esiopetuksen ja vanhuspalvelujen yhteydessä.

Luotettavia jatkolähteitä

← Takaisin kielen ja kulttuurin sivulle