Kieli, raja ja identiteetti
Meänkieli, “meidän kielemme”
Meänkieli on Ruotsin kansallinen vähemmistökieli, jonka vahvin historiallinen alue on Tornionlaakso ja Pohjois-Ruotsi. Se on läheistä sukua suomelle, mutta sillä on oma historiansa, puhujayhteisönsä, kirjakielensä ja oikeudellinen asemansa.
- Kielikunta
- Uralilainen · itämerensuomalainen
- Lähimmät sukukielet
- Suomi ja kveeni
- Asema Ruotsissa
- Kansallinen vähemmistökieli vuodesta 2000
- Puhujia
- Arviot vaihtelevat; usein mainitaan noin 50 000–75 000

Missä kieltä puhutaan?
Tornionlaaksosta koko Ruotsiin
Meänkieli on vahvimmillaan Haaparannan, Ylitornion, Pajalan, Kiirunan ja Jällivaaran seuduilla. Puhujia asuu kuitenkin eri puolilla Ruotsia. Kartta näyttää hallinnollisia alueita, joilla kielelliset oikeudet ovat tavallista vahvemmat. Se ei näytä kaikkia puhujia eikä tarkkaa kielirajaa.
Sukulainen, ei kopio
Miten meänkieli liittyy suomeen?
Meänkieli ja suomi kuuluvat samaan itämerensuomalaiseen kieliryhmään. Ne ovat suurelta osin keskenään ymmärrettäviä, varsinkin meänkielen ja Pohjois-Suomen murteiden välillä.
Vuonna 1809 Tornionlaakson halki vedetty valtakunnanraja jakoi aiemmin yhtenäisen puheyhteisön Ruotsin ja Venäjän suuriruhtinaskunnaksi muuttuneen Suomen välille. Rajan länsipuolella kieli kehittyi vahvassa ruotsin vaikutuksessa, samalla kun Suomen kirjakieltä standardoitiin toisaalla.
Kielen ja murteen raja ei ole vain rakenteellinen kysymys. Meänkielen asema liittyy myös puhujien identiteettiin, historiaan ja Ruotsin päätökseen tunnustaa se omaksi kansalliseksi vähemmistökielekseen.
Sama suku, eri polut
Esimerkit näyttävät läheisen sukulaisuuden. Meänkielessä on useita varieteetteja, joten kaikki puhujat eivät käytä täsmälleen samoja muotoja.
| Meänkieli | Yleiskieli suomi | Ruotsi | Huomio |
|---|---|---|---|
| meän | meidän | vår / vårt / våra | Meänkielen nimi merkitsee kirjaimellisesti “meidän kieli”. |
| met | me | vi | Persoonapronomini on erilainen, mutta helposti tunnistettava. |
| oon | on | är | Pitkä vokaali kuuluu monissa meänkielen muodoissa. |
| taihvaissa | taivaissa | i himlen | H-äänne on meänkielen tunnusomainen piirre monissa sanoissa. |
| ko | kuin / kuten | som | Lyhyt muoto esiintyy esimerkiksi Herran rukouksessa. |
| pyörtyä | pyörtyä | gå vilse / svimma | Varottava näennäisvastine: meänkielessä sana voi tarkoittaa eksymistä, yleissuomessa pyörtymistä. |
Kotien kielestä julkiseen elämään
- 1809
Ruotsin ja Suomen välinen uusi raja jakoi Tornionlaakson kielialueen.
- 1800-luvun lopulta 1960-luvulle
Ruotsalaistamispolitiikka ja ruotsinkielinen koulu heikensivät kielen siirtymistä lapsille. Monille meänkieli jäi kodin puhekieleksi ilman mahdollisuutta oppia lukemaan tai kirjoittamaan sitä.
- 1970–1980-luvut
Kielellinen ja tornionlaaksolainen järjestäytyminen vahvistui. Nimi meänkieli, “meidän kielemme”, vakiintui vähitellen.
- 2000
Ruotsi tunnusti meänkielen kansalliseksi vähemmistökieleksi.
- Nykyään
Kieltä opetetaan, tutkitaan, kirjoitetaan ja lähetetään radiossa. Elvytys jatkuu, mutta opettajien ja materiaalien saatavuus rajoittaa yhä käytännön mahdollisuuksia.
Usko ja kieli
Herran rukous meänkielellä
Ruotsin kirkko on julkaissut meänkielisen kirkkokäsikirjan. Alku näyttää sekä sukulaisuuden suomeen että meänkielen omat muodot:
MeänkieliIsä meitän, joka olet taihvaissa. Pyhitetty olkhoon sinun nimesti. Tulkhoon sinun valtakuntasti.
SuomiIsä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi.
RuotsiVår Fader, du som är i himlen. Låt ditt namn bli helgat. Låt ditt rike komma.
Onko meänkieli virallinen kieli?
Täsmällisin ilmaus on, että meänkieli on yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistökielestä. Ruotsi on maan pääkieli. Vähemmistökielen asema velvoittaa yhteiskuntaa suojelemaan ja edistämään meänkieltä, ja tietyillä hallintoalueilla puhujilla on tavallista vahvempia oikeuksia käyttää sitä viranomaisten, esiopetuksen ja vanhuspalvelujen yhteydessä.
Pohjois-Norjan sukukieli