Puhutusta kielestä kirjakieleksi

Miten suomen kieli sai kirjoitetun muodon?

Suomea puhuttiin kauan ennen kuin sitä alettiin kirjoittaa. Mikael Agricola ei keksinyt suomen kieltä: hän oli keskeinen varhaisen kirjakielen kehittäjä, joka rakensi aiempien kirkollisten käännösten, puhutun kielen ja muiden kääntäjien työn varaan.

1200–1400-luku

Nimiä ja katkelmia

Suomenkielisiä paikannimiä, henkilönnimiä, yksittäisiä sanoja ja lyhyitä katkelmia säilyi latinan- ja ruotsinkielisissä asiakirjoissa. Yhtenäistä kirjoitettua suomea ei vielä ollut.

1449–1450

Varhaisimmat säilyneet lauseet

Tuntematon saksalainen matkailija kirjoitti: Mÿnna tachton gernast spuho sommen gelen. Emÿna daÿda. Nykyasussa: Minä tahdon kernaasti puhua suomen kielen. En minä taida. Turun piispa saattoi pahoitella joko suomen tai saksan kielen taitamattomuuttaan, joten tulkintaan liittyy epävarmuutta.

1540-luku

Käsikirjoituksia ennen painettuja kirjoja

Papisto käänsi jumalanpalvelustekstejä suomeksi. Mathias Westhin koodeksi säilyttää messu- ja kirkkokäsikirjatekstejä tältä ajalta.

noin 1543

Abckiria

Mikael Agricolan Abckiria oli ensimmäinen painettu suomenkielinen kirja. Ensimmäisestä painoksesta ei ole säilynyt täydellistä kappaletta.

1544–1548

Rukouksista Uuteen testamenttiin

Agricolan Rucouskiria ilmestyi vuonna 1544 ja Se Wsi Testamenti vuonna 1548. Agricola rakensi kirjakieltä etenkin lounaisten murteiden pohjalta yhdessä aiempien käännösten ja muiden kääntäjien työn kanssa.

1642

Koko Raamattu suomeksi

Ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu vakiinnutti kirjoitusasuja ja laajensi kirkollista sanastoa.

1800-luku

Kirjakieli laajenee

Sanomalehdet, kirjallisuus, koulutus ja itäisten murteiden sanasto laajensivat kirjakieltä. Vuoden 1863 kieliasetus käynnisti hallinnollisen muutoksen, jonka myötä suomi sai vahvemman aseman ruotsin rinnalla.

1900-luku–nykyhetki

Yhteinen standardi, elävät murteet

Nykyinen yleiskieli kehittyi pitkän työn tuloksena. Murteet, puhekieli, vähemmistökielet ja kaksikielisyys kuuluvat edelleen Suomen kielelliseen todellisuuteen.

Lähteet ja lisälukemista