Suomalainen taide ja vuoden kierto

Maisema muuttuu ja kertomus palaa

Gallen-Kallela maalasi ensilumen syksyn vaihtuessa talveksi. Kirkkovuosi seuraa toisenlaista kalenteria, mutta sekin auttaa huomaamaan muutoksen, palaamisen, odotuksen, kasvun, menetyksen ja uuden elämän toistuvien aikojen kautta.

Syysmaisema, ensilumi, 1897

Akseli Gallen-Kallela

Ateneumin taidemuseo, Kansallisgalleria. Kuva ja käyttöoikeus

Kapea suomalainen syysmaisema ensilumen peitossa

Syysmaisema, ensilumi, 1897 · Akseli Gallen-Kallela

Joulujakso

Joulujakso alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Sen aikana muistetaan Kristuksen syntymää ja hänen ilmestymistään maailmalle.

Adventti

Liturginen väri: Valkoinen ensimmäisenä adventtisunnuntaina, sen jälkeen violetti tai sininen

Adventti aloittaa uuden kirkkovuoden. Neljän adventtisunnuntain aikana valmistaudutaan jouluun ja Kristuksen tulemiseen.

Ensimmäisenä adventtisunnuntaina lauletaan Hoosianna-virttä. Adventtikynttilöitä sytytetään yksi kerrallaan joulun lähestyessä.

Adventin myöhemmät sunnuntait käsittelevät muun muassa Kristuksen toista tulemista, Johannes Kastajaa ja Neitsyt Mariaa.

Tutkikaa yhdessä

Sytyttäkää yksi paristokynttilä tai aikuisen valvoma kynttilä jokaisena adventtisunnuntaina. Kysykää: Mitä odotamme ja toivomme?

Lucian päivä

Liturginen väri: Adventin väri on edelleen violetti tai sininen

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta adventin aikana. Lucia oli Sisilian Syrakusassa elänyt nuori kristitty, joka kuoli marttyyrina noin vuonna 304. Hänen elämänsä pääpiirteet ovat historiallisia, mutta monet tutut yksityiskohdat ovat myöhempää legendaperinnettä.

Pohjoismaisessa Lucia-juhlassa yhdistyvät Lucian kristillinen kertomus, vanhat keskitalven tavat ja myöhempi ruotsalainen perinne. Nykyisen kaltainen kulkue kehittyi Ruotsissa ja saapui Suomeen 1900-luvun alussa. Perinne on erityisen rakas ruotsinkielisessä Suomessa ja Ahvenanmaalla.

Lucia-kulkueeseen kuuluvat usein valkoiset vaatteet, punainen vyö, kynttiläkruunu, seuralaiset, tähtipojat, laulut, sahramipullat ja piparkakut. Suomen Lucia kruunataan Helsingin tuomiokirkossa, ja perinteeseen liittyy hyväntekeväisyys lasten ja perheiden hyväksi.

Lucian päivä ei ole luterilaisen kirkkovuoden erillinen jakso. Monet luterilaiset seurakunnat viettävät sitä silti adventin aikana, sillä Lucian kertomus puhuu rohkeudesta, anteliaisuudesta, palvelemisesta ja valosta pimeydessä. Suomalaisessa luterilaisessa kodissa Lucia voi johdattaa keskusteluun Kristuksesta maailman valona ja toivon viemisestä toisille.

Tutkikaa yhdessä

Hämärtäkää huone ja sytyttäkää turvallinen kynttilä. Kysykää: Missä tarvitaan tänään valoa tai ystävällisyyttä? Valitkaa yksi hyvä teko tehtäväksi yhdessä.

Jouluaika

Liturginen väri: Pääasiassa valkoinen

Jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää. Joulun sanomaan kuuluvat Jumalan tuleminen ihmiseksi sekä rauhan ja toivon lupaus.

Suomalaisiin jouluperinteisiin kuuluvat joulukirkko, joululaulut ja kynttilät. Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet ovat monelle tärkeä osa joulunaikaa.

Tapaninpäivänä muistetaan ensimmäistä kristillistä marttyyria Stefanusta. Päivän liturginen väri on punainen.

Tutkikaa yhdessä

Antakaa lapsen siirtää hahmo seimen luo joulukertomuksen aikana. Pohtikaa, mitä kukin kertomuksen henkilö näkee, kuulee tai tuntee.

Loppiainen ja loppiaisaika

Liturginen väri: Loppiaisena valkoinen, myöhemmin vihreä

Loppiaista vietetään 6. tammikuuta. Päivän evankeliumissa itämaan tietäjät saapuvat kunnioittamaan Jeesus-lasta.

Loppiaisaikana tarkastellaan Kristuksen ilmestymistä ja hänen toimintansa merkitystä. Jakson pituus vaihtelee pääsiäisen ajankohdan mukaan.

Tutkikaa yhdessä

Seuratkaa paperitähteä huoneen läpi ja jutelkaa ihmisistä, jotka auttavat meitä löytämään hyvän tien eteenpäin.

Kahden kertomuksen vuoropuhelu

Maria, Marjatta ja lapsi

Gallen-Kallelan maalauksessa kristillinen Madonna ja Kalevalan Marjatta kohtaavat tarkoituksellisesti. Eepoksen viimeisessä runossa Marjatta synnyttää lapsen, jonka myötä alkaa uusi aika. Teos ei ole raamatullinen seimikuva. Se näyttää, kuinka suomalainen taiteilija asetti kristillisen kuvaston ja Suomen kansalliseepoksen vuoropuheluun.

Madonna (Maria ja Marjatta), 1891

Akseli Gallen-Kallela

Gallen-Kallelan Museo. Kuva ja käyttöoikeus

Istuva nainen imettää vauvaa intiimissä sisätilassa

Madonna (Maria ja Marjatta), 1891 · Akseli Gallen-Kallela

Pääsiäisjakso

Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus. Sitä edeltävät valmistautumisen ja paaston viikot, ja sitä seuraa ylösnousemuksen juhla-aika.

Paastonaikaa edeltävät sunnuntait

Liturginen väri: Pääasiassa vihreä

Ennen varsinaista paastonaikaa on kolme valmistavaa sunnuntaita. Viimeinen niistä on laskiaissunnuntai.

Laskiaiseen liittyvät Suomessa myös laskiaispullat ja talviset ulkoiluperinteet. Kirkollisesti laskiaissunnuntai valmistaa pääsiäispaaston alkamiseen.

Tutkikaa yhdessä

Jakakaa laskiaispulla tai muu herkku ja jutelkaa valmistautumisesta hiljaisempaan aikaan.

Paastonaika

Liturginen väri: Violetti tai sininen

Paastonaika alkaa tuhkakeskiviikkona ja valmistaa pääsiäiseen. Se on rukouksen, katumuksen, hiljentymisen ja oman elämän tarkastelun aikaa.

Paastonaikaan kuuluu 40 arkipäivää. Sunnuntait eivät sisälly tähän laskentaan.

Paastonajan loppupuolella vietetään palmusunnuntaita, joka aloittaa hiljaisen viikon.

Tutkikaa yhdessä

Kokeilkaa lyhyttä rukousrytmiä: kiitos, auta ja siunaa. Pitäkää se niin lyhyenä, että voitte toistaa sen yhdessä.

Hiljainen viikko

Liturginen väri: Violetti tai sininen, pitkäperjantaina ja hiljaisena lauantaina musta

Hiljaisella viikolla muistetaan Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa. Viikko alkaa palmusunnuntaista.

Kiirastorstaina muistetaan Jeesuksen viimeistä ateriaa opetuslastensa kanssa ja ehtoollisen asettamista.

Pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja kuolemaa. Päivän liturginen väri on musta.

Suomessa palmusunnuntaihin liittyy myös virpomisperinne. Virpominen on kansanperinne, jossa yhdistyvät kristilliset ja paikalliset tavat.

Tutkikaa yhdessä

Kulkekaa hiljainen viikko päivä kerrallaan. Käyttäkää kertomisen apuna oksaa, leipää, ristiä ja peitettyä kynttilää.

Pääsiäinen ja pääsiäisaika

Liturginen väri: Valkoinen

Pääsiäisenä juhlitaan Kristuksen ylösnousemusta. Pääsiäispäivä on kirkkovuoden tärkein juhla.

Pääsiäisyön ja pääsiäispäivän jumalanpalveluksissa korostuvat valo, ilo ja uusi elämä.

Pääsiäisaika kestää helluntaihin. Sen aikana muistetaan ylösnousseen Kristuksen ilmestymisiä opetuslapsille.

Tutkikaa yhdessä

Tehkää uuden elämän retki ja etsikää silmuja, lintuja, valoa tai jotakin, joka alkaa uudelleen.

Helatorstai

Liturginen väri: Valkoinen

Helatorstaita vietetään 40. päivänä pääsiäisestä. Silloin muistetaan Kristuksen taivaaseenastumista.

Helatorstai kuuluu pääsiäisaikaan ja sijoittuu kymmenen päivää ennen helluntaita.

Tutkikaa yhdessä

Katsokaa taivaalle ja pohtikaa, miten voimme olla yhteydessä sellaiseen ihmiseen, jota emme näe.

Suomalaista kirkkotaidetta

Ylösnousemus Tampereen tuomiokirkossa

Magnus Enckellin monumentaalinen alttarimaalaus täyttää Tampereen tuomiokirkon itäpäädyn. Yhden dramaattisen hetken sijaan hahmojen kulkue kuvaa heräämistä, liikettä ja uutta elämää. Teos tarjoaa omaleimaisen suomalaisen tulkinnan pääsiäisajan toivosta.

Ylösnousemus, 1906

Magnus Enckell

Tampereen tuomiokirkko. Kuva ja käyttöoikeus

Pitkä fresko, jossa vaaleat hahmot heräävät ja kulkevat yhdessä

Ylösnousemus, 1906 · Magnus Enckell

Helluntaijakso

Helluntaijakso alkaa Pyhän Hengen juhlasta ja jatkuu kirkkovuoden loppuun. Sunnuntaiden aiheissa korostuvat usko ja kristillinen elämä.

Helluntai

Liturginen väri: Punainen

Helluntaina muistetaan Pyhän Hengen vuodattamista opetuslapsille. Helluntaita pidetään myös kristillisen kirkon syntymäjuhlana.

Punainen liturginen väri kuvaa Pyhää Henkeä ja tulta.

Tutkikaa yhdessä

Tehkää näkymätön tuuli näkyväksi viuhkalla, nauhalla tai puhaltamalla. Mitä Jumalan Henki voisi auttaa ihmisiä tekemään?

Pyhän Kolminaisuuden päivä

Liturginen väri: Valkoinen

Helluntain jälkeisenä sunnuntaina vietetään Pyhän Kolminaisuuden päivää.

Päivän aiheena on kristillinen usko yhteen Jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.

Tutkikaa yhdessä

Huomatkaa asioita, jotka ovat yksi ja joissa on monta puolta, kuten laulu, jossa on sävel, sanat ja rytmi. Mikään vertaus ei selitä Jumalaa kokonaan, mutta se voi aloittaa keskustelun.

Helluntain jälkeiset sunnuntait

Liturginen väri: Pääasiassa vihreä

Helluntain jälkeinen aika kestää kesästä myöhäiseen syksyyn. Sunnuntaiden raamatunteksteissä käsitellään esimerkiksi lähimmäisenrakkautta, anteeksiantoa, vastuuta ja uskonelämää.

Jaksoon kuuluvat muun muassa apostolien päivä, kirkastussunnuntai ja uskonpuhdistuksen muistopäivä.

Kesäkuussa vietettävä juhannuspäivä on kirkollisesti Johannes Kastajan syntymäpäivä. Suomalaisessa kulttuurissa juhannukseen liittyvät myös keskikesän ja valon juhlat.

Tutkikaa yhdessä

Valitkaa yksi Jeesuksen opetus harjoiteltavaksi viikolla, esimerkiksi mukaan kutsuminen, anteeksianto, jakaminen tai yksin jäävän huomaaminen.

Kirkkovuoden loppu

Liturginen väri: Vaihtelee pyhäpäivän mukaan

Syksyllä vietetään muun muassa mikkelinpäivää, jolloin muistetaan enkeleitä ja kiinnitetään huomiota lasten asemaan.

Pyhäinpäivänä muistetaan kuolleita läheisiä ja kaikkia pyhiä. Suomessa haudoille viedään usein kynttilöitä.

Kirkkovuoden kaksi viimeistä sunnuntaita ovat valvomisen sunnuntai ja tuomiosunnuntai. Ne käsittelevät vastuuta, valvomista ja kristillistä toivoa.

Tuomiosunnuntain jälkeen alkaa uusi kirkkovuosi ensimmäisestä adventtisunnuntaista.

Tutkikaa yhdessä

Sytyttäkää kynttilä kuolleen läheisen muistolle, kertokaa hänestä tarina ja kiittäkää rakkaudesta, joka säilyy.

Valo, huolenpito ja muistaminen

Kaksi suomalaista näkymää kirkkovuoden loppupuolelta

Kesän pitkä valo ja syksyn huolenpidon ja muistamisen aiheet eivät itsessään ole kirkkovuosi. Teokset voivat kuitenkin auttaa huomaamaan maisemia ja ihmiselämän kysymyksiä, joiden keskellä juhannusta, mikkelinpäivää ja pyhäinpäivää Suomessa eletään.

Juhannusyö, 1889

Akseli Gallen-Kallela

Ateneumin taidemuseo, Kansallisgalleria. Kuva ja käyttöoikeus

Kapea puu ja ranta heijastuvat suomalaisen juhannusyön kalpeassa valossa

Juhannusyö, 1889 · Akseli Gallen-Kallela

Juhannuksen valo

Juhannuksessa yhdistyvät kirkon Johannes Kastajan muistopäivä ja suomalainen keskikesän sekä valoisan pohjoisen yön juhla.

Haavoittunut enkeli, 1903

Hugo Simberg

Ateneumin taidemuseo, Kansallisgalleria. Kuva ja käyttöoikeus

Kaksi vakavaa poikaa kantaa haavoittunutta enkeliä paareilla hiljaisessa maisemassa

Haavoittunut enkeli, 1903 · Hugo Simberg

Myötätunto ilman helppoa vastausta

Simberg ei halunnut määrätä maalaukselle yhtä tulkintaa. Sen haavoittunut hahmo ja hiljaiset auttajat voivat johdattaa pohtimaan haavoittuvuutta, huolenpitoa, surua ja toivoa ilman, että kuva muuttuu kirjaimelliseksi opetukseksi enkeleistä.

Liturgiset värit

Kirkkovuoden värit näkyvät esimerkiksi alttaritekstiileissä ja papin jumalanpalvelusvaatteissa. Ne kertovat pyhäpäivän aiheesta ja luonteesta.

Valkoinen

Ilo, juhla, puhtaus ja Kristuksen kirkkaus

Violetti tai sininen

Odotus, katumus ja valmistautuminen

Punainen

Pyhä Henki, tuli ja todistus

Vihreä

Elämä, kasvu ja toivo

Musta

Suru ja kuolema

Liturginen väri voi vaihdella yksittäisen juhlapäivän mukaan, vaikka se sijoittuisi muuten tietyn väriseen kirkkovuoden jaksoon.

Lisätietoa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon verkkosivuilta löytyy tarkempaa tietoa kirkkovuodesta ja liturgisista väreistä.