Marjatan jouluvirsi kestää vain noin kolme minuuttia. Nuottikuva näyttää ensi silmäyksellä melko rauhalliselta: kohtuullinen tempo, ei säestystä eikä suurta näyttävää loppuhuipennusta. Juuri hiljainen ja paljas sointi tekee siitä kuitenkin vaativan. Jokainen sävel, hengitys ja vokaali kuuluu.
Joululaulu suuremman kertomuksen sisältä
Laulu syntyi osaksi Rautavaaran suomalaista mysteerinäytelmää Marjatta matala neiti. Teos perustuu Kalevalan 50. runoon, jossa Marjatta tulee raskaaksi syötyään puolukan, etsii synnytyspaikkaa ja synnyttää lapsensa tallissa hevosen hengityksen lämmössä. Kertomus muistuttaa tarkoituksellisesti kristillistä joulukertomusta, mutta se ei ole Raamatun kertomuksen suora uudelleenversio.
Kun lapsi on syntynyt, laajassa näyttämöteoksessa alkaa valoisa jouluhymni. Tämä päätöshymni sai myöhemmin oman elämänsä Marjatan jouluvirtenä. Rautavaara laati siitä vuonna 1995 sekakuoroversion, jonka nelisivuista SATB-nuottia FCS nyt käyttää.
Sama musiikillinen juuri, kaksi erilaista teosta
Alkuperäinen mysteerinäytelmä · 1975/1977
Noin 25-minuuttinen näyttämöteos sävellettiin Espoon kaupungin tilauksesta Tapiolan kuorolle. Rautavaara suunnitteli sen lapsi- ja nuorisokuoron soinnille sekä neljälle solistille, kertojalle, huilulle, lyömäsoittimille ja uruille tai jousille.
Itsenäinen jouluvirsi · 1995
Rautavaara irrotti teoksen loppuhymnin omaksi noin kolmen minuutin laulukseen ja sovitti sen säestyksettömälle SATB-sekakuorolle. Tämä on Finnish Choral Societyn laulama versio.
Miksi se kuulostaa niin kauniilta?
Kehtolaulun liike
Melodia liikkuu usein rauhallisesti ja laulavasti. Toisto ja lempeä keinunta tuovat musiikkiin kehtolaulun tuntua ilman että siitä tulee yksinkertainen lastenlaulu.
Valo ja varjo samassa soinnussa
Sointumaailma tuntuu yhtä aikaa vanhalta ja modernilta. Tuttu tonaalinen lämpö kohtaa säveliä, jotka hankaavat hetkeksi toisiaan vasten ja purkautuvat odottamattomasti.
Neljä itsenäistä ihmisääntä
Säestyksetön kuoro voi kuulostaa läheiseltä ja hauraalta. Äänet eivät ainoastaan tue melodiaa sointuina, vaan liikkuvat, odottavat ja vastaavat toisilleen.
Kalevalamitta muuttuu rukouksenomaiseksi
Toistuvat sanat, rinnakkaiset kuvat ja suomalaisen runolaulun pitkä muisti saavat uuden ympäristön Rautavaaran kuorotekstuurissa. Tulos on samanaikaisesti kansallinen, hengellinen ja hyvin henkilökohtainen.
Miksi lempeä musiikki voi tuntua vaativalta laulaa?
Haaste ei synny nopeudesta tai äänekkyydestä. Se syntyy tarkkuudesta, jota rauhallinen a cappella -musiikki pyytää.
- Viritys on täysin kuoron käsissäSoitin ei pidä säveltasoa paikallaan. Pitkän pidätyksen aikana muiden äänien liikkuvat sävelet muuttavat sitä, miltä oma sävel tuntuu.
- Osat eivät hengitä aina yhdessäYksi ääni voi pitää pitkää säveltä, kun toinen aloittaa uuden lauseen. Laulajan täytyy kuulla sekä oma linjansa että koko sointu.
- Lähekkäiset sävelet paljastuvatKun kaksi ääntä on lähellä toisiaan, puhdas intonaatio, tasainen vokaali ja huolellinen balanssi ratkaisevat, soiko hetki hohtavana vai kireänä.
- Suomen kieli on osa rytmiäPitkät ja lyhyet vokaalit, kaksoiskonsonantit sekä sanapaino on sovitettava yhteiseen pulssiin. Suomea osaavallekin tekstin laulaminen yhtä aikaa muiden kanssa vaatii tarkkaa yhteistä artikulaatiota.
- Hiljaisuus ei anna suojaaHarva kudos ei peitä epäröivää sisääntuloa tai hengitystä. Haasteena on säilyttää rauha ja pitkä kaari samalla kun laulaja laskee ja kuuntelee hyvin tarkasti.
Kuka Marjatta on?
Kalevalan Marjatta on nuori nainen, jonka lapsen syntymä päättää eepoksen. Hänen kertomuksessaan on selviä yhtymäkohtia Mariaan ja Jeesuksen syntymään: ihmeellinen raskaus, torjunta, talli ja merkityksellinen lapsi. Samalla tarina on rakentunut suomalais-karjalaisen suullisen runoperinteen omista kuvista ja kielestä.
Runon lopussa lapsi kastetaan Karjalan kuninkaaksi, ja Väinämöinen lähtee. Kalevala päättyy siis uuden ajan alkamiseen. Rautavaaran jouluvirsi keskittyy kertomuksen hellimpään kohtaan: äitiin, lapseen, hoivaan ja syntymän ihmeeseen.
Kuva ja sävel kohtaavat
Maria ja Marjatta samassa kuvassa
Akseli Gallen-Kallelan Madonna (Maria ja Marjatta) vuodelta 1891 rakentaa samanlaisen sillan kuin Rautavaaran musiikki. Teos ei ole tavallinen seimikuva, vaan kristillisen Marian ja Kalevalan Marjatan tarkoituksellinen kohtaaminen suomalaisessa taiteessa.
Tutustu Kalevalaan →Tapiolan kuoron koko juhlakonsertti, 2023
Video ei ala teoksella Marjatta matala neiti
Linkki avaa Tapiolan kuoron koko 93-minuuttisen 60-vuotisjuhlakonsertin alusta. Marjatta matala neiti kuullaan vasta myöhemmin ohjelmassa: se seuraa Olli Kortekankaan teosta Vuodet laulua täynnään ja edeltää Harri Wessmanin teosta Vesi väsyy lumen alle. Konsertissa Tapiolan kuoro esittää alkuperäisen mysteerinäytelmän solistien ja soitinyhtyeen kanssa. Kyse ei siis ole FCS:n laulamasta vuoden 1995 SATB-versiosta.
Avaa koko juhlakonsertti YouTubessa ↗Kuuntele sekakuoroversiota
Ondinen Sacred Works for Mixed Chorus -levyllä itsenäinen sekakuoroteos kestää 2 minuuttia 44 sekuntia. Levyllä laulaa Suomen radion kamarikuoro Timo Nuoranteen johdolla. Ondinen teossivu tarjoaa luotettavat esitys- ja levytystiedot; kuuntelupalvelujen saatavuus vaihtelee alueittain.