Monella on tapana vuoden vaihtuessa ajatella mennyttä vuotta ja ehkä tehdä jonkinlaista yhteenvetoa siitä, mitä on tapahtunut, mikä on ollut vaikeaa ja mistä on iloinnut ja saanut voimaa. Joillekin kulunut vuosi on ollut yksi elämän raskaimmista, on ollut kuormaa töissä tai huolta sairastumisesta. Mutta monen vuoteen on sisältynyt myös iloisia hetkiä perheen tai ystävien kanssa. Moni on saanut voimaa ja virkeyttä ulkoilusta, mökkeilystä tai matkoista. Minä toivon sinulle alkaneeseen vuoteen yhä enemmän hyviä hetkiä, enemmän armollisuutta itseä ja toisia ihmisiä kohtaan, mahdollisuutta nähdä tärkeitä ihmisiä enemmän, elää huolettomammin.
On hyvä välillä pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan oman elämän kulkua. Siinä voi pohtia, onko siinä jotakin, jossa toivoisi muutosta ja mitä muutoksia voisi tehdä. Ja siinä voi havahtua myös kiitollisuuteen - siihen, miten paljon hyvää ja kiitoksen aihetta omissa päivissä on. Minä ajattelen, että jokainen hyvä asia elämässä on lahjaa Jumalalta: elämä itse, ihmiset ympärillä, mahdollisuudet tehdä ja toimia. Raamatun näyttämä kuva Jumalan antamasta elämästä ja ajasta on hyvin myönteinen: ”Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani!”, sanoo psalmilaulaja. Jokainen päivä ja vuosi on meille annettu lahjana. Aikaa ei kannattaisi kuluttaa tai tuhlata. Aika on ehkä arvokkainta, mitä meillä on.
Minulla on muutamia lempikohtia Raamatussa, suorastaan voimalauseita, jotka kaikuvat joskus mielessä ja antavat rohkeutta ja luottamusta nykyiseen hetkeen ja tulevaan. Eräs näistä voimalauseista on apostoli Paavalin sanat roomalaiskirjeessä: ”Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room. 8:38-39)
- pastori Marita –